Heikki Tervahattu avasi keskustelua osastomme järjestämässä Kirjasto kympin tilaisuudessa sotien merkityksestä Ilmastonlämpenemisen torjunnassa. Asiasta ei kuule puhuttavan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Onneksi Hesari julkaisi Tervahatun kokosivun kirjoituksen asiasta.

Muistan kun minua on kritisoitu "vääristä ja sopimattomista" rinnastuksista - esimerkiksi siitä, kun vertasin kaupungin (Vantaa) taidehankintamäärärahoja bussipysäkkeihin. Yksi pysäkki maksoi yhtä paljon kun mitä kaupunki oli budjetoinut yhden vuoden taidehankintoihin. Sodat ja ilmastonmuutos voidaan kokea samankaltaisina ensi ajattelemata kaukaisina tekijöinä. Mutta kun on lukenut ja kuunnellut Tervahattua ja ajatellut asiaa televisiokuvaa enemmän ymmärtää että rinnastusta ei halua kukaan tuoda esille.

Sodat ovat inhimillisen katastrofin lisäksi aina ympäristökatastrofeja joka paikassa missä niitä tapahtuu. Sota lisää hiilipäästöjä. Kun nyt lasketaan hiiliosuuksia olen sitä mieltä että esimerkisksi Irakin sodasta aiheutuneet valtavat kohoumat tulee siirtää Yhdysvaltojen lukuihin ja suoraan.

Tervahattu aloitti esitelmänsä siteeraamalla popin tähteä Madonnaa, joka on sanonut, että maailmalla on tälläkin hetkellä kolmekymmnetä sotaa ja minä (Mandonna) vastustan niistä kaikkia!

Tervahatulle annan kiitosta siitä, että vaikeita asioita mijoonia, miljardeja, eri maiden budjetteja, sotilasmäärärahoja ja kasvihuonepäästöjen lukuja on todella työlästä ja vaikea käsittää - Kulut ja kustannukset näyttävät eihan erilaisilta kun katsotaan esimerkiski vain Yhdsysvaltain puolustusbudjettia josta voidaan suoraan katsoa ja todeta että Irakin sotaan käytetään 600 miljardia dollaria. (Summa mikä on muuten enemmän kuin koko maailmassa uusiutuvan energian tuotannon investointeihin käytetty summa) Jos taas tarkastellaan Irakin sotaa laajempana kuten entinen maailman pankin johtaja Stigliz kirjassaan, saadaan Irakin sodan kokonaiskulut viisinkertaiseksi suhteessa siihen lukuun minkä näkyy pelkkinä puolustusmenoina valtion budjetissa.

On helpompaa osallistua yleiseen keskusteluun kun asiantuntijat ovat levittäneet maastosta kertovan kartan eteen. Ristiriitaiset tiedotkin ovat tervetulleita koska juuri ne haastavat lisätiedon etsimiseen ja vaativat uusien keskustelutilaisuuksien järjestämistä.

Kirjasto Kympin tilaisuudessa oli aktiivissa yleisössö kriittinen mies joka esitti kaikkein tärkeimmäksi globaaliksi onglemaksi kehitysmaiden liikakansoittumisen. Linkolalaisilla ja melkein rasistisilla ja russofobisilla jäljillä liikkunut mies vie keskustelua vaativaan ja haasteelliseen suuntaan. Lisätään edelliseen vielä väite että nautimme kännyköistä ja uudesta teknologiasta vain kiitos aseteollisuuden niin jopas jotain olemme jo uuden tilaisuuden järjestämisen tarpeessa.

Keskustelua Venäjän ja Naton suhteesta, Venäjän ja Suomen suhteesta, keskustelua kehitysavun ja rauhankummpaanuuden suhteesta, keskustelua sodankäynnin uusista muodoista tullaan varmaan käymään - lisätään nämä ajatukset ensivuodne toimintasuunnitelmaan!

Sotapuheista ja globaaleista ankarista visioista huolimatta ja ehkä juuri siksi uskallan toivottaa kaikille aktivisteille ansaittua lepoa ja rauhallista joulua!

Juha-Pekka Väisänen