Suurkunnat uhka lähipalveluille ja demokratialle
Kataisen hallituksen esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi olla asukkaiden itsehallintoa, mutta uudistuksessa asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt vastustavat kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja.
Jättikunnat vievät päätöksenteon kauemmaksi asukkaista. Demokratia heikkenee kun asiasta vastuussa olevat voivat päättää asioista olematta kosketuksissa kansalaisiin. Esimerkiksi Helsingin suuren kaupungin valtuustossa ei ole lähes 40000 asukkaan Vuosaaresta ainuttakaan valtuutettua. Tällä hetkellä kaupungin johdossa vallitsee virkamiesvaltainen toimintakulttuuri, jossa yhteydet talouden, politiikan ja muihin eliitin valtapiireihin ovat tiiviit, mutta asukkaat ja heidän tarpeensa jäävät toiseksi.
Kokoomuksen talutusnuoressa kulkevan poliittisen eliitin ja Suomen hallituksen kuntakartta perustuvat näkemykseen, että kunta on vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Kunnan pitää olla kuitenkin asukkaidensa itsehallintoa. SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirien mielestä kuntien pitää myös tuottaa omat palvelunsa pääsääntöisesti. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.
Pääkaupunkiseudun palveluverkkoa pitää harventamisen sijaan tiivistää. EU:n kestävän kaupunkikehityksenkään suosituksia ei vastaa se, että terveysasemia vähennetään tai että keskustakirjaston toteuttaminen uhkaa heikentää lähikirjastoja.
Kunnissa on lisättävä asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia osallistuvalla budjetoinnilla ja kansanäänestyksillä. Suurissa kunnissa on kuntavaalien yhteydessä valittava kunnanosavaltuustoja ja luotava uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan asukkaille.
SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt 21.3.2012
