Loppu Kataisen ja Pajusen leikkauslistoille

SKP:n Helsingin piirikokous 5.5.2012

SKP:n Etelä-Helsingin aktivistit Kirsti Kangas ja JP Väisänen osallistuivat piiriin vuosikokoukseen

 Hallituksen ministerit arvostelivat vappupuheissaan rikkaiden ja johtajien ahneutta. Ministereiden pitäisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, miksi hallitus jätti juuri pääomatulot kokonaan veronkiristysten ulkopuolelle. Tai miksi Nokia ja muut suuryhtiöt saavat jakaa omistajilleen miljoonia osinkoina samaan aikaan kun ne irtisanovat työntekijöitä?

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii hallitukselta tekopyhien vaalipuheiden sijasta tekoja pääomatulojen verottamiseksi samalla tavalla kuin muitakin tuloja ja myös kunnallisverotuksessa. Samalla piirikokous tuomitsee hallituksen päätökset nostaa noin 750 miljoonalla eurolla arvonlisäveroja, jotka iskevät raskaimmin pienituloisiin.

Kataisen kuuden puolueen hallitus on lisännyt pieni- ja keskituloisten ihmisten vaikeuksia myös leikkaamalla julkisten palvelujen rahoitusta. Kuntaministerin mukaan kuntauudistuksella aiotaan lopettaa yli 40 000 työpaikkaa. Julkisten palvelujen heikentämisestä hyötyvät vain yksityiset firmat, jotka voivat laajentaa markkinoitaan.

Helsingin voitoista ohjattava rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on liikelaitostensa ansiosta tehnyt jatkuvasti voittoa. Viime vuodelta ylijäämää on kertynyt noin 300 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat ovat kuitenkin yksimielisesti hyväksyneet talousarviolle raamin, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Esimerkiksi opetustoimessa alibudjetointi uhkasi ensin leikata määräaikaisten opettajien palkkoja ja nyt aiotaan leikata osa tuntikehyksistä eli suurentaa oppilasryhmiä.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii, että kaupunginhallitus korjaa heti budjettiraamia ja ohjaa satojen miljoonien ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, vuokrien nousun hillitsemiseen ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Guggenheim-museosta säästyvillä varoilla on edistettävä kaupungin omia maksuttomia kulttuuripalveluja ja muun muassa lähiöiden kulttuuritiloja lapsille ja nuorille

Suunnan muuttamiseksi tarvitaan laajaa vastarintaa ja yhteistoimintaa. SKP:n Helsingin piirikokous tukee Torikokous-Occupy –kansalaisliikkeen aloitetta kansainvälisestä toimintapäivästä lauantaina 12.toukokuuta. Samalla piirikokous vetoaa muihin vasemmistolaisiin ja punavihreisiin Kataisen hallituksen ja EU:n leikkauspolitiikan hylkäämiseksi ja voimien kokoamiseksi oikeistoa ja rahavaltaa vastaan.

Poliittinen tilanne on sietämätön.

Oikeiston leikkauslistat vain pidentyvät!
Samalla markkinatalouteen sopeutunut vasemmisto yrittää säälittävästi selittää omaa hallituspolitiikkaa ja pelastaa nahkaansa. Nahka palaa jo ja homma haisee pahasti!

Mutta onneksi on vappu!

Vappu on työväen oma mielenosoitus ja nyt on syytä tulla joukoilla kaduille – poliittinen tilanne vaatii sen!

Kulttuuriohjelmasta

Tokoinrannan vappujuhla on tänä vuonna ERITYISEN ERITYINEN!

Kristiina Halkola, taistelulaulujen tinkimätön tulkki ja työväenluokan tulipunaista taistelua koko upea nainen, esiintyy meille yksinoikeudella vain Tokoinrannassa. Lisäksi väitän, että meidän vappujuhlan nuoriso-osuudesta vastaava rap-artisti JONTTI pistää monen vappumarssijan miettimään mihin tänä vuonna marssitaan – TOKOINRANTAAN tietenkin marssitaan koska siellä rulettaa maan kuumin rap-kokoonpano Jontti feut. C-Kassu!

Helsingin vappumarssi ja Tokoinrannan vappujuhla

Helsingin työväen vappu 2012

Klo 10 kokoontuminen Kansalaistorille (Musiikkitalon viereen)
Klo 11 kulkue lähtee kohti Hakaniemeä Hyvinkään puhallinorkesterin johdolla
Järj. SAK:n Pääkaupunkiseudun Paikallisjärjestö

Työväen ja nuorison vappujuhla
Tokoinranta klo 11.45 alkaen

Esiintyvät Kristiina Halkola & Juha Mäntylä, rap-artisti Jontti feut. C-Kassu

Puheet; kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP) varapuheenjohtaja Tommi Lievemaa (STP) ja Soran Zaki (Iranin kommunistinen puolue).
Tilaisuuden juontaa ympäristösuunnittelija, amk Tiina Sandberg
Järj. Työväen vappujuhlatoimikunta

Loppu leikkauslistoille!
Ei EU-komennolle ja Natolle!
Rahanvallasta kansanvaltaan!

Helsingin vappumarssi ja Tokoinrannan vappujuhla – FB-tykkääsivusto
https://www.facebook.com/pages/Helsingin-vappumarssi-ja-Tokoinrannan-vappujuhla/205647536214619

Helsingin vappumarssi ja Tokoinrannan vappujuhla – FB-tapahtuma
https://www.facebook.com/events/355375237838271/

Toverillisin vappuvalmisteluterveisin,
JP Väisänen

Helsingin vappumarssi ja Tokoinrannan vappujuhla

Helsingin työväen vappu 2012

Klo 10 kokoontuminen Kansalaistorille (Musiikkitalon viereen)
Klo 11 kulkue lähtee kohti Hakaniemeä Hyvinkään puhallinorkesterin johdolla
Järj. SAK:n paikallisjärjesö

Työväen ja nuorison vappujuhla

Tokoinranta klo 11.45 alkaen

Esiintyvät Kristiina Halkola & Juha Mäntylä, rap-artisti Jontti feut. C-Kassu

Puheet; kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP) varapuheenjohtaja Tommi Lievemaa (STP) ja Soran Zaki (Iranin kommunistinen puolue).
Tilaisuuden juontaa ympäristösuunnittelija, amk Tiina Sandberg
Järj. Työväen vappujuhlatoimikunta

Työväen ja nuorison vappujuhla

Tokoinranta klo 11.45 alkaen

Esiintyvät Kristiina Halkola & Juha Mäntylä, rap-artisti Jontti feut. C-Kassu

Loppu leikkauslistoille!
Ei EU-komennolle ja Natolle!
Rahanvallasta kansanvaltaan!

Hylätään Guggenheim

SKP:n Helsingin piiri vaatii Guggenheim-esityksen hylkäämistä

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen yrittää sitoa kaupunginvaltuuston Guggenheim-museon toteuttamiseen, vaikka suurin osa helsinkiläisistä vastustaa verorahojen syytämistä amerikkalaisen museoketjun tukemiseen samaan aikaan kun kaupungin omaa taidemuseota ja muita peruspalveluja ajetaan alas.

Pajusen esityksessä Guggenheim-päätöksen merkitystä yritetään vähätellä esittämällä, että nyt tehdään sitova päätös vain arkkitehtuurikilpailusta ja säätiön perustamisesta museota varten. Todellisuudessa museon varsinaista rakentamispäätöstä ei voidakaan tehdä ennen kuin on olemassa mm. konkreettinen suunnitelma rakennuksesta ja asemakaava. Mitään arkkitehtuurikilpailua ja säätiötä ei tietenkään kannata tehdä, jos museota ei aiota rakentaa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa hylkäämään Pajusen esityksen ja hautaamaan koko Helsingin Guggenheim-museohankkeen. Museon rakentamisen ja toiminnan rahoittamiseen aiotut yli 400 miljoonaa euroa pitää suunnata helsinkiläisten oman kulttuuritoiminnan ja peruspalvelujen kehittämiseen.

Kyllä lähipalveluille, ei suur-Helsingille!

(kuva Toivo Koivisto)

Suurkunnat uhka lähipalveluille ja demokratialle

Kataisen hallituksen esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi olla asukkaiden itsehallintoa, mutta uudistuksessa asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt vastustavat kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja.

(kuva Toivo Koivisto)


Jättikunnat vievät päätöksenteon kauemmaksi asukkaista. Demokratia heikkenee kun asiasta vastuussa olevat voivat päättää asioista olematta kosketuksissa kansalaisiin. Esimerkiksi Helsingin suuren kaupungin valtuustossa ei ole lähes 40000 asukkaan Vuosaaresta ainuttakaan valtuutettua. Tällä hetkellä kaupungin johdossa vallitsee virkamiesvaltainen toimintakulttuuri, jossa yhteydet talouden, politiikan ja muihin eliitin valtapiireihin ovat tiiviit, mutta asukkaat ja heidän tarpeensa jäävät toiseksi.

Kokoomuksen talutusnuoressa kulkevan poliittisen eliitin ja Suomen hallituksen kuntakartta perustuvat näkemykseen, että kunta on vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Kunnan pitää olla kuitenkin asukkaidensa itsehallintoa. SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirien mielestä kuntien pitää myös tuottaa omat palvelunsa pääsääntöisesti. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.

(kuva Toivo Koivisto)

Pääkaupunkiseudun palveluverkkoa pitää harventamisen sijaan tiivistää. EU:n kestävän kaupunkikehityksenkään suosituksia ei vastaa se, että terveysasemia vähennetään tai että keskustakirjaston toteuttaminen uhkaa heikentää lähikirjastoja.

Kunnissa on lisättävä asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia osallistuvalla budjetoinnilla ja kansanäänestyksillä. Suurissa kunnissa on kuntavaalien yhteydessä valittava kunnanosavaltuustoja ja luotava uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan asukkaille.

SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt 21.3.2012

Jutellaan Helsingistä ja visioidaan uutta toimintakulttuuria

Poliittisesta tilanteesta, EU-komennosta, kotimaan kuntien pakkoliitoksista ja hallituksen leikkauspolitiikasta keskusteltiin SKP:n Etelä-Helsingin osaston Kirjasto kympissä järjestämässä keskustelutilaisuudessa 25.2.(kuva Toivo Koivisto)

Voimavaroja ja pinnanraaputusta

SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Kalle Hernberg alusti tilaisuudessa Helsingin piirin voimavaroista ja puolueen tulevaisuuden visioista. Vauhtia alustukseen Hernberg haki suoraan kadulta Elielinaukiolta jossa juuri aikaisemmin aloitettiin SKP:n katugallupit. Ensimmäiset ehdotukset paremmaksi Helsingiksi ovat jo kirjautuneet katugallupin tiedostoon.

Kalle Hernberg nosti alustuksessaan esille laajan kirjon erilaisia käytössä olevia voimavaroja; Edespäin lehden, Vastavirtafestivaalin, Maanantaiklubin, Valtuustoryhmän ja Helsinki-listojen yhteistyön mutta väitti, että suurin voimavara ovat itse jäsenet. ”Kun vain vähän pintaa raaputetaan niin meistä kaikista löytyy kätkössä olevaa potentiaalia” visio Hernberg.

Puheenjohtaja Hernbergiä kirjasto kymppiin oli saapunut seuraamaan muutama toveri osastorajojen ulkopuoltakin.

Keskusteluun puolueen uudesta toimintakulttuurista osallistuttiin innolla. Osastoihin avuksi keskusteluihin tehty ”Näkyväksi, ääneen ja yhteistyöhön”- vihko nostatti kysymyksiä.

Kirsti Kangas konkretisoi asian kysymällä että ”Miksi täällä vihkossa on niin valtavan paljon kaikenlaista sisäistä ja ulkoista, valtaa, hegemoniaa ja Tiedonantajaa”. Keskusteluvihkon tekoprosessissa mukana ollut JP Väisänen osasi kommentoida vihkon merkitystä. Vihkossa olevat runsaat listaukset ja erilaiset poliittisen toiminnan nelikentät hahmottavat meidän toiminnan laajuutta. ”Jos istut kotona yksin ja luet Näkyväksi, ääneen ja yhteistyöhön”-vihkoa ilman osasto- tai toverikeskustelua saattaa tulla ajatus, että kysymyksessä olisi toiminnan malli joka tulisi omaksua ja toteutta sellaisenaan eli kaikki vihkon listaukset tulisi toteutta joka osastossa ja joka piirissä. Näin ei ole tarkoitettu koska kaikki piirit ja osasto ovat jokainen ihan omassa "tilanteessaan". Vihkon tehtävä on saada osastot ja piirit tiedostamaan omat voimavarat ja oman kollektiivin halut keskittyä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti merkittävään.

Työkalupakki uuden rakentamiseen

JP Väisänen tarkentaa,että ”Näkyväksi, ääneen ja yhteistyöhön" - vihko on työkalupakki puolueen sisäiselle keskusteluun. Saahan sitä pakkia yksinkin tarkastella mutta kyllä nyt on suuri haaste saada kaikki piirit ja osastot järjestämään tilaisuuksia jossa toverillisessa hengessä.” ”Heitellään pöydälle erilaisia kipupisteitä ja pohditaan ja suunnitellaan yhdessä uusia työvälineitä joilla puolue saadaan uuteen nousuun; näkyväksi, ääneen ja yhteistyöhön muiden poliittista muutosta haluavien kanssa.” innostaa SKP:n pääsihteeri JP Väisänen

Friikit ja markkinatalouteen sopeutuneet

Keskustelun vauhdikkaassa menossa kysyttiin ovatko kommunistit friikkejä jotka ainoana tahona asettuvat nykyistä menoa vastaan. Todettiin, ettei ollut vaikeaa selittää ideologista eroa esimerkiksi ruohonjuuritason yhteistyökumppaniimme vasemmistoliittoon, joka varsinkin nyt hallituksessa ollessa konkretisoi ajatuksen vasemmistolaisesta vaihtoehdosta onnettomana marginaalina joka asettuu kitkatta vaikka kokoomuksen johtamaan hallitukseen ja hyväksyy markkinatalouden rakenteiden sisällä toimimisen riittäväksi politiikaksi.

JP Väisänen (vas) ja Kalle Hernberg (oik) alustivat SKP:n Etelä-Helsingin osaston tilaisuudessa. (kuva Toivo Koivisto)


Kohti nykyaikaista sosialismia

Keskustelua käytiin myös nykyaikaisesta sosialismista ja tarpeesta saada enemmän volyymia avauksiin, joissa tuotaisiin esille suurpääoman vastainen toiminta osastoissa. Kommenteissa pidettiin tärkeänä avata keskustelua siitä, että vanhat sortoon ja riistoon perustuvat rakenteet pitää romuttaa. Kirjasto kympin ryhmätyöhuoneessa käydyssä debatissa alleviivattiin, että vaatimus nykyaikaisesta sosialismista ja uudesta yhteiskunnasta, jossa ihmiset pääsevät päättämään itse omista asioistaan, missä eläimiä ja luontoa ei riistetä ja missä ihminen on asetettu taloudellisten voittojen edelle on nyt jos koskaan ajankohtainen.

Kalle Hernberg haastoi osaston aktivisteja myös pohtimaan miten ratkaista haaste reagoida jokapäiväisiin politiikan kysymyksiin nopeasti ja samaan aikaan kehittää puolueen toimintakultturia. ”Kun tehdään työsuunnitelmia, osastojen ja piirien toimintasuunnitelmia niin juuri siellä on raaputettava sitä Hernbergin mainitsemaa ”pintaa” viittaa Väisänen ja uskoo puolueen mahdollisuuksiin vastata niin ulkoisiin kuin sisäisiin haasteisiin.

Edespäin!

Poliittinen nykytilanne sietämättömyydessään haastaa meidät ottamaan ihan toisenlaisen asennon ja vastarinnan otteen asioihin. Nyt on keskusteltava kaduilla kuntalaisten kanssa. On keskusteltava tovereiden kanssa nokatusten. On puhuttava selvästi ihmisten kielellä. On puhuttava vaihtoehdoista ja toisenlaisen politiikan voimistamisesta. Muutoksella on kiire mutta silti on ehdittävää kysyä mitä kukin tässä poliittisessa tilanteessa ja juuri tämän tilanteen vuoksi on valmis tekemään. Vaikka olisi kuinka poliittinen kiire on silti käytävä vuorovaikutteista keskustelua niin politiikan sisällöstä kuin toiminnan rakenteista ja kysyttävä myös mitä osastot toiminnalta tahtovat ja mitä toverit itse haluaavat alkaa tehdä ja mihin kukin on viime kädessä valmis sitoutumaan” ehdottaa yleiskeskustelussa JP Väisänen ja väittää että näin me mennään eteenpäin!

Jutellaan Helsingistä - SKP:n katugallupit käynnistyivät

SKP:n Etelä-Helsingin aktivisti Kirsti Kangas "Jutellaan Helsingistä" katugallupissa. (kuva Toivo Koivisto)

Lauantaina 25.2. SKP:n Etelä-Helsingin osaston aktivistit jututtivat helsinkiläisiä Elielin aukiolla. Ohikulkijoille kerrottiin, että tehdään katukalluppia. Kysyttiin mitä Helsingissä pitäisi muuttaa.

Ihmiset olivat luonnollisesti kiiruhtamssa paikasta toiseen - sellaistahan rautatieaseman ympärillä on hektistä ja vauhdikasta. Osaston aktivisti pystyttivät paikalle ständin jossa luki ”Jutellaan Helsingistä”. Ständiin oli kiinnitetty vielä pitkä keppi jonka nokassa sama viesti Helsingistä juttelusta heilui lippuna.

SKP:n Etelä-Helsingin aktivisti JP Väisänen "Jutellaan Helsingistä" katugallupissa. (kuva Toivo Koivisto)

Listaa paremmasta Helsingistä

Ja kyllä helsinkiläiset tulivatkin juttelemaan kertoo osaston puheenjohtaja JP Väisänen, yksi aamuisen tempauksen aktiiveista. ”Minun katugallup vastauksissa oli nostettu esille mm. seuraavat vaatimukset paremmasta Helsingistä; Päivähoito saatava kodin lähelle, Päiväkotien henkilökunnalle monikulttuurisuuskasvatusta, Lumenluonti paremmaksi ns”kolmas-alueilla”, Yhteisöllisyyttä lisää, Naapurit tutuiksi, Huolehditaan enemmän toinen toisistamme, Joukkoliikenteen lippujen hinnat selkeämmiksi, Asuntojen hinnat ja vuokrat alas, Ruoka, liikkuminen ja terveydenhoito halvemmaksi, Terveysmaksut ja lääkkeet liian kalliita, Enemmän julkista ilmaista tilaa, Penkkejä kaupunkiin, Autoton keskusta, Lisää julkista liikennettä ja Maksutonta kulttuuria ihmisille” listaa Väisänen tyytyväisenä ensimmäisen galluptunnin palautteita.

SKP:n Etelä-Helsingin osasto: Helsinkiläisten ääntä kuunneltava - kuntien tappolistat torjuttava ja lähipalvelut turvattava!

Yli 260 kunnan lopettaminen merkitsisi raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista Suomessa. Kokoomus ja sen kumppanit hallituksessa ovat ottamassa poliittista asentoa jolla Suomesta tehdään villin lännen uusi osavaltio.

Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n Etelä-Helsingin osasto vastustaa kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja. Vaadimme, kuntien roolia vastuullisina lähipalvelujen tuottajina vahvistetaan ja kehitetään ja että kuntauudistukselle määritellään yhdessä asukkaiden kanssa kokonaan uusi suunta.

Leikkauspolitiikkaa keskeisimpänä aatteellisena lähtökohtana pitävät hallituksen puolueet ovat luopuneet hyvinvointivaltion perusperiaatteesta, jonka mukaan julkiset peruspalvelut ovat perusoikeuksia, jotka pitää turvata jokaiselle asuinpaikasta, varallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

Jättikuntien muodostaminen on osa hallituksen ja EU:n politiikkaa, jolla karsitaan julkisia menoja ja alistetaan kaikki markkinoille. Kapitalistit ja porvarit ovatkin jo näyttävästi ilmaisseet tukensa kuntauudistukselle juuri siksi, että se avaa kuntien palveluja kilpailulle ja yksityisille yrityksille.

Noin 70 jättikunnan muodostaminen ei tuo ratkaisua asukkaiden palveluihin ja niiden rahoituksen ongelmiin. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusiksi piirtämällä. Hallituksen ”vahvat peruskunnat” lisäävät eriarvoisuutta palveluissa ja heikentävät paikallisen talouden mahdollisuuksia.

Hallituksen suunnitelmat lopettavat suuren osa lähipalveluista ja tekevät miljardiluokan leikkaukset kuntien rahoitukseen. Kuntien työntekijöille lupaillaan irtisanomisten välttämistä, mutta kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tarkoitus on vähentää henkilöstöä noin 10 prosentilla kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä merkitsee yli 40 000 työpaikan tuhoamista, vaikka työntekijöitä on nytkin liian vähän ja palvelujen tarpeet kasvavat muun muassa väestön ikääntyessä. Helsigin peruspalveuihin tarvitaan koko ajan lisää osaavia ja hoivaavia käsiä. Virkkusen politiikan tuloksena Helsinki ja suuret kaupungit joutuvat leikkaamaan entisestään työvoimasta.

Hallitukselle kunta näyttää olevan vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin olla asukkaiden itsehallintoa. Pelkän järjestämisvastuun sijasta on tärkeää, että kunta myös pääsääntöisesti tuottaa itse palvelut. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.

Tavoitteeksi demokraattinen hyvinvointikunta

SKP:n Etelä-Helsingin osasto vastustaa hallituksen esittämää kuntien lopettamisohjelmaa ja kehottaa kunnissa vastarintaan lähipalvelujen, demokratian ja itsehallinnon puolustamiseksi. Valtiovarainministeriön vain muutamille kuntien johtohenkilöille järjestämän kuulemiskierroksen sijasta on uudistuksesta järjestettävä kunnissa avoimia asukastilaisuuksia. Haluamme, että helsinkiläiset kunnanvaltuutetut nousevat puolustamaan kuntalaisten oikeuksia ja vastustamaan hallituksen ajamia lopettamislistoja.

Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa.
– Helsingin palvelujen rahoitusta on vahvistettava saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi.

– Helsinginkaupungin työnantajana pitää olla edelläkävijä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia.

– Helsingin 2000-luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä.

– Helsingin päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös ”tilivelvollisia” toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita.

Poliittinen tilanne ja uusi SKP:n henki

Poliittinen tilanne ja uusi SKP:n henki

Tervetuloa keskustelemaan EU-kurjistamisesta, Suomen kuntaliitoksista ja SKP:n toiminnallisen ja järjestöllisen tilan parantamisesta. Mukana piirin puheenjohtaja Kalle Hernberg.
Tapaamme Kirjasto 10.ssä ryhmätyötilassa
osoitteessa Elielinaukio 2 G.

25.2.2012 kello 12-15
Kirjasto kymppi, ryhmätyötila

Etelä-Helsingin osasto jututtaa helsinkiläisiä

Etelä-Helsingin osasto jututtaa helsinkiläisiä

SKP:n Etelä-Helsingin osasto jututtaa helsinkiläisiä keskikaupungilla.
Lauantaina 25.2. olemme näkyvillä Elielin aukiolla vanhan postitalon ja rautatieaseman välissä. Jututamme helsinkiläisiä ja pyydämme kaupungin vilinässä kuntalaisia osallistumaan keskusteluun siitä miten rakennamme parempaa Helsinkiä. Tätä varten olemme tehneet haastattelulomakkeen, jossa kysytään mihin suuntaan Helsinkiä pitää kehittää.

Tule mukaan katukampanjaan!

25.2.2012 kello 11-12
Elielin aukio, Helsinki

Perusturvasta, asukasdemokratiasta ja palvelujen saatavuudesta juteltiin julkisesti Pikku-Huopalahdessa

Sosiaalipäällikkö Olli Salín ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen kaupunkilaisten kuultavana Pikku-Huopalahdessa

SKP:n Etelä-Helsingin osaston järjestämässä ”Jutellaan julkisesti” -keskustelusarjan tilaisuudessa nimeltä ”Lähipalvelut ja arjen turvallisuus liipaisimella” olivat 11.2. lauantai-iltapäivänä keskustelua vauhdittamassa Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkä Olli Salín ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP).


Asukastilan avara iso sali oli kuin suora jatke Pikku-Huopaladen kaduille. Ikkunoista saattoi seurata miten kympin ratikka toi keskustassa käyneitä takaisin kotiin. Tilaisuuteen lauantaipäivän houkutuksista oli saapunut kymmenkunta kantakaupunkilaista. Osa paikalle tulleista oli selvästi kiinnostunut mahdollisuudesta kysyä suoraan paikalle saapuneelta sosiaalipäälliköltä toimeentulosta ja kuntalaisen perusoikeuksista. Eräs nuriomies koirineen oli tullut paikalle sattumalta kuultuuaan tilaisuudesta paikallisessa koirapuistossa.

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (vas) ja Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkä Olli Salín (oik.)


Helsingissä uusien johtajien aika

Kaupunginvaltuuteetu Yrjö Hakanen omassa puheenvuorossaan avasi kuntalaisvaikuttamisen näköaloja ja konkretisoi, että Helsingin poliittisen eliitin ja vanhojen johtajien tapa toimia ei enää pitemmän päälle onnistu.

Useita hankkeita, joita Helsingin poliittinen eliitti on pitänyt itsestään selvyytenä kuten kaupunginjohtajan esitys ettei kaupungin liikelaitosten voittoja voisi käyttää perupalvelujen rahoittamiseen, ei ole mennyt läpi.

Esimerkiksi Guggenheimin rahoittamista kaupungin verorahoilla ei ainakaan vielä ole voitu lyödä läpi yhdellä hiljaisella nuijaniskulla niin kuin " isot pojat ja Tuula" olivat suunnitelleet. Kuntalaiset eivät ole seuranneet hiljaa ja hyväksyneet kaikkia Pajusen esittämiä peruspalvelujen leikkauslistoja; koulujen, kirjastojen ja terveyskeskuksien alasajoa. "Politiikassa on nyt mahdollisuus muutokseen." sanoo Hakanen.

Korppaanmäentien asukastilassa käydyn keskustelun pohjalta voi sanoa, että Helsingin poliittisen eliitin on pakko arvodia uudellen omaa leikkauslistojen politiikkaansa. Oikeistolainen uusliberalistinen politiikka marssii nyt esiin massiivisina huononnuksina peruspalveluissa ja ihmisten toimeentulossa.

Nyt jos koskaan on erinomainen aika yhdistää edistyksellisiä punavihreitä radikaaleja voimia yhteisten asioiden taakse. Nyt on aika tehdä aloitteita paremman Helsingin puolesta.

”Tämähän ei käytännössä toteudu ollenkaan!” sanoo Kirsti Kangas (keskellä) kriittisenä sosiaalipalvelujen ja toimeentulon määräajoista


Laki palvelujen saatavuudesta ei toteudu

Oikeutta siivoojille-liikkeen aktivisti Kirsti Kangas oli tullut tilaisuuteen haastattamaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikköä.

Olli Salín lainasi heti omaa kannettava tietokonettaan Kirsti Kankaalle, joka sai itse katsoa koneen ruudulta mitä laki sanoo sosiaalihullon ja toimeentulon palveluhinpääsyn aikatauluista. ”Tämähän ei käytännössä toteudu ollenkaan!” sanoo Kangas kriittisenä ja pitää tarpeellisena Salínin tilaisuutta varten tekemää yhteenvetoa sosiaalipalvelujen yhteystiedoista ja lainmukaisista aikataluluista saada hoitoa, neuvoa ja palvelua. ”Tämän paperin annan kyllä kaikille toimeentulon tukea tarvitseville kavereillenkin. Voivat vaikka iskeä tämän luukulla jos asiat eivät etene” täräyttää Kangas.

Huoli leikkauslistoista ja pakkoliitoksista

SKP:n Etelä-Helsingin puheenjohtaja JP Väisänen toi keskusteluun huolen hallituksen leikkauspolitiikan ja kokoomuksen esittämien kuntien pakkoliitosten yhteisvaikutuksesta Helsingin peruspalveluille. ”Kun Helsinki ei nykyisilläkään resursseilla halua selvitä lain sille asettamista vaatimuksista, niin miten helsinkiläisten palvelujen sitten käy jos oikesto saa tahtonsa läpi neljän kunnan suurmetropolista ja leikkauslistat toteutetaan hallituksen mittakaavassa?”

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen vastasi yleisön huoleen kertomalla Helsingin kaupungin talouden taustoista ja muistutti siitä, että mitään ei ole ennenkään saatu ilman kovaa työtä, yhteisrintamaa ja taitavaa taistelua. ”Mitä Helsinkiin ja kaikkein heikompiosaisiin tulee niin paljon voidaan ja pitää alkaa tehdä toisin. Helsingillä on pelkästään kassavaroina ja säästössä aikaisemmilta ylijäämäisiltä vuosilta peräti 900 miljoonaa euroa. Jopa kaupungin palvelut tuottavat enemmän kuin maksavat. Viime vuonna kaupungin konsernin tuotto oli peräti 260 miljoonaa ylijäämäinen” listaa Hakanen. JP Väisänen lisää polttoainetta kiehuvaan keskusteluun muistuttamalla, että juuri demarit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat vuodesta toiseen hyväksyneet määrätietoisen palveluiden alibudjetoinnin.

Visio yhteistyöstä ja kulttuurin vapaista tiloista

Poliittisen eliitin harjoittama kurjistamispolitiikka sai keskustelun käymään erittäin kuumana. Puheenvuoroissa nousi esille miten äärimmäisen räikeää on se miten rikas Helsinki kohtelee heikommassa asemassa olevia kaupunkilaisia. Demokratian erilaiset konkretiat ja niiden puute kuten vaatimus asukasdemokratiasta, osallistuvasta demokratiasta ja osallistuvasta budjetoinnista nousivat esille asioina jotka koettiin yhdistävän nykymenoon tyytymättömiä ja poliittista muutosta haluavia ihmisiä yli perinteisten puoluerajojen.

”Jutellaan julkisesti” -tilaisuuden keskustelun johtopäätöksenä todettiin myös tarve konkretisoida ja tehdä aloite kaupungin demokratiaryhmälle kulttuurin vapaiden tilojen tarpeesta kantakaupungissa.

Lähipalvelut ja arjen turvallisuus liipaisimella

Lähipalvelut ja arjen turvallisuus liipaisimella

Kysy suoraan Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salínilta neuvoa sosiaalikysymyksissä ja tule kuulemaan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen näkymiä vaihtoehdoista leikkauslistoille kaikille avoimessa ja maksuttomassa yleisötilaisuudessa. Järjestää SKP:n Etelä-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä

La 11.2. klo 15-30 - 17.30
Pikku-Huopalahti, Korppaanmäentie 25:n asukastila, Helsinki

Hyvää uutta vuotta 2012!

SKP:n Etelä-Helsingin osasto toivottaa hyvää uutta vuotta 2012! Taistelu paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta rahan valtaa ja ahneutta vastaan jatkuu. Osaston toiminnan uuden vuoden tavoitteita on löytää uusia avoimia tiloja, joissa jatkaa perinteisiä "Jutellaan julkisesti"-keskustelujen sarjaa. Lähteä ehdotuksia niin tiloiksi kuin keskustelijoiksi ja sisällöiksi osoitteeseen juha-pekka.vaisanen@skp.fi tai soittaa JP:lle 050 5738598.

Kurjistamista ja Leikkauspolitiikkaa vastaan

Suomen kommunistinen puolue on merkitty uudelleen puoluerekisteriin.
Nyt Suomessa on puoluerekisterissä selkeä vasemmistolainen vaihtoehto EU:n ja hallituksen toteuttamalle kurjistamiselle ja rahaeliitin eurokomennolle.

– SKP tarvitaan tuomaan politiikkaan vasemmistolainen oppositio ja vaihtoehto eriarvoisuutta lisäävälle hallituspolitiikalle, perustelee SKP:n pääsihteeri JP Väisänen.

– Haluamme toimia yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka eivät aio alistua nykyiseen sietämättömään tilanteeseen, rahavaltaan ja pankkipelureiden laskujen maksattamiseen työntekijöiden ja vähävaraisten kustannuksella.

Ensi vuoden SKP aloittaa kokoamalla katu- ja torikyselyllä ihmisten ehdotuksia siitä, mitä kunnissa ja Suomessa pitäisi muuttaa.


– Eurooppaa ja monia muita maita heiluttelevat finanssikriisit osoittavat, miten tuhoisa järjestelmä kapitalismi on. Siksi tarvitaan puolue, joka vastustaa kapitalismia ja pyrkii oikeudenmukaisempaan järjestelmään, nykyaikaiseen sosialismiin.

– SKP tuo suomalaiseen politiikkaan myös yhteyden kansainvälisen työväenliikkeen taisteluun ihmisten vapauttamiseksi riistosta, pääoman vallasta sekä sotien, nälän ja ympäristökatastrofien uhkista, Juha-Pekka Väisänen kuvaa SKP:n roolia.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen on parhaillaan mukana Brysselissä, missä Euroopan vasemmisto tekee johtopäätöksiä kamppailusta EU-politiikkaa vastaan. Viikonloppuna SKP oli mukana Ateenassa 78 kommunistisen ja työväenpuolueen kansainvälisessä tapaamisessa, jossa koottiin voimia työväen kurjistamista ja rahavaltaa vastaan.

Vasemmalla kuvassa Kriittisen AY-liikkeen (KRAY) aktivisti Sippo Kähmi, Iranin kommunistisen puolueen Nozar Nazari ja SKP:n JP Väisänen (kuva Maria Boussen)


Solidaarisuutta Iranin ay-liikkeelle

Suomen kommunistisen puolueen Etelä-Helsingin osasto tuomitsee viimeaikaiset Iranin hallituksen ay- liikkeen vastaiset julmat toimet, kuten ay-aktivistien Ali Najatin ja Reza Shahabin yksittäiset tapaukset vahvistavat. Ay-aktiiveja on pidätetty liman tutkintaa tai tuomioita. Perusteettomista vangitsemisista uhkaa tulla hitaita kuolemanrangaistuksia sairastuneiden aktivistien jäädessä ilman minkäänlaista lääkitystä ja terveydenhoitoa.
Pidämme sietämättöminä ja tuomittavina Iranin hallituksen työväenliikettä, naisliikettä ja ihmisoikeuksien puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä vastaan kohdistamat sortotoimet, vangitsemiset ja teloitukset.

Vaadimme Iranin hallitusta vapauttamaan heti kaikki poliittiset vangit, lopettamaan kuolemantuomiot ja turvaamaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeudet sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

SKP:n Etelä-Helsingin osasto ilmaisee solidaarisen tukensa Iranin kommunisteille, muille vasemmistolaisille ja edistyksellisille voimille niiden kamppailussa demokratian, työväenluokan etujen, naisten oikeuksien ja jokaiselle kuuluvien ihmisoikeuksien puolesta.

Vetoamme myös suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen, että se osoittaisi solidaarisuutta ja tukea vaikeuksissa toimivalle iranilaiselle ammattiyhdistysliikkeelle.

Vetoomus persiaksi

اطلاعیه حزب کمونیست فنلاند در همبستگی با فعالین کارگری در ایران

حزب کمونیست فنلاند - حوزه جنوب هلسینکی در بیانیه ای تحت عنوان "همبستگی با فعالین کارگری در ایران" که روی سایت این حزب و همچنین بر روی وبلاگ Stadin kommunistit 'کمونیستهای هلسینکی' پخش شده است، ضمن محکوم کردن اقدامات بیرحمانه حکومت اسلامی علیه فعالین کارگری و دیگر فعالین سیاسی در ایران، خواهان آزادی فوری تمامی کارگران زندانی و دیگر زندانیان سیاسی در ایران شده است و از اتحادیه های کارگری در فنلاند خواسته که از فعالین و اتحادیه های کارگری در ایران حمایت کنند٠ ترجمه فارسی متن کامل این اطلاعیه به شرح زیر میباشد:

"همبستگی با فعالین کارگری در ایران

حزب کمونیست فنلاند - حوزه جنوب هلسینکی اقدامات سرکوبگرانه حکومت ایران علیه فعالین کارگری را محکوم میکند، اقدامات بیرحمانه ای که اخیرا به خصوص در مورد علی نجاتی و رضا شهابی شاهد آن بوده ایم٠ فعالین کارگری در ایران بدون هیچ دادگاهی و یا محکومیتی به زندان انداخته میشوند و زندانی شدنشان هم حکم مرگ تدریجی را دارد٠ فعالین کارگری زندانی در صورت بیمار شدن در زندان به هیچ نوع درمان و مراقبت پزشکی دسترسی ندارند، آنچنان که الآن در مورد دو فعال کارگری علی نجاتی و رضا شهابی چنین است ٠

ما اقدامات سرکوبگرانه رژیم ایران علیه فعالین جنبش کارگری، جنبش زنان و دیگر نهادهای مدافع حقوق بشر و زندانی کردن و اعدام این فعالین را شدیدا محکوم کرده و این اقدامات را غیر قابل تحمل میدانیم٠

ما از حکومت ایران میخواهیم که تمامی فعالین کارگری زندانی و زندانیان سیاسی را فورا آزاد کند، احکام اعدام را متوقف کند، حق تشکل و تجمع کارگران را برسمیت شناخته و تضمین کند و به حقوق بشر در ایران احترام بگذارد٠

حزب کمونیست فنلاند - حوزه جنوب هلسینکی همبستگی و پشتیبانی خود را با کمونیستها و دیگر نیروهای چپ و پیشرو ایران در مبارزه شان برای دمکراسی، برای تامین منافع کارگران، برای حقوق زنان و حقوق دیگر آحاد جامعه بیان میدارد٠ ما همچنین از اتحادیه های کارگری فنلاندی میخواهیم که همبستگی و حمایت خود را با نهادهای کارگری در ایران که تحت شرایط سختی دارند فعالیت میکنند اعلام دارند٠ "

٧ دسامبر ٢٠١١

Jo riittää rahapiirien harvainvalta!

Rahoitusmarkkinoita hallitsevat pankkiirit ja Euroopan unioni polkevat yhä räikeämmin demokratiaa ja työväen etuja. Kreikan ja Italian hallitusten vaihtaminen on esimerkki siitä, miten pankkiirit ja hallitukset pelkäävät vaaleja ja yrittävät jatkaa katastrofiin johtanutta politiikkaa muka ”kansallisen pelastuksen” hallitusten nimissä.

EU:n uusilla kriisiohjelmilla on myös Suomen valtion budjetti alistettu EU-komission valvontaan. Talouskomissaari Olli Rehn ajaa EU:lle ”uutta taloushallintoa”, jolla finanssipiirien harvainvaltaa voitaisiin vahvistaa ja toteuttaa entistä kovempaa leikkauspolitiikkaa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa EU:n ja pankkien harvainvaltaa. Vaadimme sen sijaan rahapiirien vallan rajoittamista alistamalla velkakriisillä rikastumaan pyrkivät pankit yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen ohjaukseen. Tuemme ja olemme mukana 28.marraskuuta pankkien vastaisessa mielenosoituksessa, joka on osa kansainvälistä rahavallan vastaista liikettä.

Julkisten menojen leikkaaminen ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin vaan pahentaa kriisiä. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että myös SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat niin Suomen kuin Helsingin kaupungin johdossa mukana toteuttamassa julkisten menojen leikkaamista ja työntekijöiden reaalipalkkoja alentavaa ns. raamisopimusta.

Helsingissä tämä oikeistolainen linja merkitsee sitä, että peruspalvelujen määrärahat supistuvat reaalisesti kymmeniä miljoonia euroja samaan aikaan kun helsinkiläisten verovaroja ohjataan yksityisten palvelujen tukemiseen ja kaupunki tekee noin 250 miljoonaa euroa ylijäämää.
(SKP:n Helsingin piirikomitea 14.11.2011)

AY-liikkeen kansainvälisiä haasteita
7.12. kello 18.00–20.00 Rikhardinkadun kirjasto - kokoustila

Nozar Nazari

Sippo Kähmi


Iranin kommunistisen puolueen Suomen piiri Nozar Nazari kertoo ammattiyhdistysaktiivien tiukasta tilanteesta Iranissa ja Kriittisen Ay-verkoston aktivisti Sippo Kähmi kertoo kuulumisia Rooman kansainvälisestä ay-aktiivien ja uuden italialaisen julkisten alan USB-liiton aktiivien kokouksesta, jossa ympäri Eurooppaa kokoonnuttiin rakentamaan yhteisrintamaa leikkauksia vastaan.

järjestää SKP:n Etelä-Helsingin osasto ”Jutellaan julkisesti”-tilaisuudet
Rikhardin kadun kirjasto - Rikhardinkatu 3 Tervetuloa!

Joka vammalla oma edunvalvontajärjestö mutta taistelu vammaisten perusoikeuksista ilman yhteisrintamaa

Kuvassa vasemmalla Arto Linqvist, Emmi Tuomi, Juha Kovanen ja tilaisuuden juontaja JP Väisänen

CP-liiton aktiivi Arto Lindqvist, psykologi Emmi Tuomi, vammaisaktivisti Vantaalata Juha Kovanen, autistisen Oleg-pojan isoäiti Viola Heistonen ja ”Ihmisoikeudet vammaisille”-verkoston aktiivi Pirkko Leskinen avasivat keskustelua vammaisten ihmisoikeuksista SKP:n Etelä-Helsingin osaston ”Jutellaan julkisesti”-tilaisuudessa Kirjasto kympin stagella.

Vammainen ja aktivisti

Arto Lindqvist on välillä ihmeissään kun lääkärit kyselevät häneltä näkökulmia erilaisiin hoitoihin. ”Taitavat olla vähän varuillaan kun tietävät ja tuntevat, että olen vammaisaktivisti” sanoo Lindqvist.

Kirjainyhdistelmä CP on lyhenne englannin kielen sanoista Cerebral Palsy, joka tarkoittaa alkuaan aivohalvausta.

Pirkko Leskinen ”Ihmisoikeudet vammaisille” -verkostosta toteaa, että Suomessa jokaisella vammalla on oma edunvalvontajärjestönsä ja ydistyksensä” mutta ”miksi me emme saa tehtyä juuri mitään yhdessä?”.

Lindqvist yhtyy Leskisen kysymykseen vammaisjärjestöjen yhteistyöstä ja toteaa, että ”Eräänlaisen uuden vammaisten kattojärjestön synnyttäminen on jääny pelkälle riitelyn tasolle”

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista

Yleissopimus astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sopimuksen. Suomen lisäksi 127 maata on tähän mennessä allekirjoittanut sopimuksen. Ratifiointeja on yhteensä 25. 

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksien yleissopimusta.
Nykyinen hallitus on ottanut sen aikaisempien hallitusten tapaan osaksi hallitusohjelmaa. Muuttaako nykyinen hallitus nykyistä lainsäädäntöä sellaiseksi että se täyttää vammaisten yleissopimuksen edellytykset jää nähtäväksi.

Juha Kovanen arvelee, että Suomi ei ole ratifioinut sopimusta koska ”Meillä ei ole mitään kunnon lakia pakkokeinoista ja työmarkkinalainsäädäntö vammaisten oikeuksien suhteen on puutteellinen”

”Ecuadorissa on juuri otettu käyttöön laki, joka velvoittaa yrityksiä palkkaamaan myös vammaisia. Toisaalta Turkissa on juuri luovuttu vastaavan kaltaisesta laista, emmekä mekään kannata mitään pakkotoimia” toteaa vammaisaktivisti Kovanen

Paljon on myös keskusteltu siitä miksi erilaisille vähemmistöille kuten vammaisille pitäisi laatia erikseen omat ihmisioikeuksien julistukset. Yleisin kysymys lienee miksi YK:n yleinen ihmisoikeuksien julistus ei olisi riittävä?

Kovanen näkee vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioimis paineiden mahdollisesti auttavan myös vanhuspalvelulain parantamista. ”Nykyisellään lääkeasiat puuttuvat vanhuspalvelulaista kokonaan” mainitsee Kovanen ja kysyy ” käykö tässä vielä niin, että vammaisten ihmisoikeuksien huonon tilan ansiosta vanhuspalvelulakia tarkastellessa esille nousee myös kysymys kemiallisista pakkokeinoista ja lääkityksestä?”

Laitostumisen ideologia

Psykologi Emmi Tuomen arkeen kuuluu työ vammaisten parissa. ”Vastustan laitosasumisen ideologiaa” toteaa Tuomi heti alkumetreillä ja kertoo, että Suomessa ollaan kuitenkin hyvää vauhti menossa kohti parempaa vammaisasumista. ”Keskeisin kysymys on vammaisten itsemääräämisoikeudesta” kitetyyttää Tuomi ja listaa paljon asiota, tietoa ja taitoa jota Suomessa on, jolla vammaisten yhdenvertaisuutta voidaan edistää yhteiskunnassa. ”Kyllä tämä kuitenkin vaatii paljon rahaa ja poliittista tahtoa” sanoo Tuomi eikä suostu asettamaan vammaisia ja viranomaisia vastakkain.

Emmi Tuomi osaa kertoa, että 85 % haastavasta käyttäytymisestä johtuu tilanteesta eikä suinkaan henkilöstä. Lääkkeillä ei voida korjata olosuhteita joten voidaan hyvin todeta, ettö koko hoitosuunnitelmaan asumisrakenteineen on tarvetta puuttua.

Kuvassa oikealla Viola Heistonen


Taisteleva isoäiti

Viola Heistosen kertomusta omasta taistelustaan saada tavata autistista lasten lastaan Olegia on alkuun ihan vaikea uskoa todeksi. Viranomaisten mukaan Heistosen lapsenlapsi ei halua tavata isoäitiään. Viola Heistosta ei päästetä tapaamaan Olegia koska sen sanotaan olevan lapsen edun vastaista.

Olegin ja isoäidin ristiriitaisen tilanteen ympärille on syntynyt kokonainen kansanliike adresseineen ja Vantaan kaupungin valtuutetutkin ovat joutuneet ottamaan kantaa järjettömältä tuntuvaan tilanteeseen.

Heistonen kuvaa tilannetta betonimuuriksi josta ei mennä läpi edes pommeilla. ”Ehkä tämä meidän taistelu edistää jonkun toisenkin vammaisen lapsen ja perheen taistelua oikeuksistaan koska emme ole ainoat jotka ovat kokeneet tällaista vääryyttä” vakuuttaa isoäiti Heistonen.

Kuvassa Pirkko Leskinen

Barrikadeille vammaisten oikeuksien puolesta!

”Ihmisoikeudet vammaisille”-verkoston aktiivi Pirkko Leskinen peräänkuuluttaa osallistumista ja näkyvää vammaisten oikeuksien vaatimusta. ”Meidän on osattava ottaa käyttöön kaikki uudet tavat nousta barrikadeille” innostaa Leskinen ja listaa ”Facebook ja nettitoiminta ovat tämän päivän barrikadit, joille meidän on nyt noustava, että saamme vammaisten ihmisoikeudet esille ja kuuluviksi.”

Mania, Marian ja Maria naisten omista kulttuureista

"Jutellaan julkisesti"-tilaisuuksien sarjassa 12.10.2011 Mika Waltari salissa Töölön kirjastossa keskusteltiin feminismistä, yhteiskunnallisesta osallistumisesta, vähemmistöjen omasta kulttuurista, sivistyksestä, koulutuksesta ja vaikuttamisesta.

Mukana keskustelussa ja kuvassa vasemmalta ihmisoikeusaktivisti Mania Al Khatib, Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija (vihr.) Marian Abdulkamir ja kansalaisaktivisti (skp) Maria Boussen tilaisuuden puheenjohtajana toimi JP Väisänen.

Ei miesten eikä naisten vaan markkinavoimien kulttuuria

Keskustelu ei jäänyt liian pitkäksi aikaa määrittelemään sitä todellisuutta, että ei ole yhtä yhtenäistä maahanmuuttajanaisten kulttuuria niin kuin ei ole naisillakaan yhtä kaikenkattavaa kulttuuria. Keskustelua käytiin yhteisöjen perspektiivistä ja todettiin, että kaupallisuus tylsistää ja muokkaa kulttuuria eikä edistä eri yhteisöjen välistä vuorovaikutusta. ”Markkinavoimat määrittelevät kenen kulttuuri saa näkyä ja kuulua” sanoo Väestöliitossa monikulttuurisuusasiantuntijana työnsä juuri aloittanut Marian Abdulkarim. Abdulkarim toimii aktiivisena Vihreässä puolueessa.

Feminismillä ja kiintiöillä kohti yhdenvertaisuutta

Olisi saattanut luulla, että keskustelussa olisi käyty kiivasta keskustelua feministisessä hengessä, mutta vain Marian Abdulkarim suostui määrittelemään itsensä feministiksi. Abdulkarimin mielestä feminismi tarkoittaa pyrkimystä yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.

Mania Al Khatib joka on myös Suomi-Syyria-seuran puheenjohtaja ei tunnustaudu feministiksi eikä vaatimus erilaisista nais- tai mieskiintiöistä saanut Khatibilta kannatusta.

Maria Boussenilta ja Marian Abdulkarim tyrmäsivät ajatuksen jota Kokoomusnuoret ovat pitäneet yllä siitä, että kiintiöpolitiikka olisi keskeisimpiä syitä rasismin lisääntymiseen Suomessa.

Abdulkarimin mielestä kiintiö-ajattelu on kaiken a ja o. ”Kiintiöt pitäisi saada työvälineiksi jo peruskouluun jotta alkaisimme kasvattaa tasa-arvon ajatusta jo koulussa”.

Vaatimus osallistuvasta demokratiasta

Mania Al Khatib sanoo, olevansa täysin kyllästynyt miesten maailmaan, jossa kaikki tärkeät asiat päätetään miesten kesken. ”Jos me naiset olisimme vallassa olisi maailmassa paljon vähemmän ongelmia” esittää Al Khatib.

JP Väisäsen ajattelee, että ehkä maailman sodat ja kriisit eivät kuitenkaan ole vain miesten syytä. ”Maailma ei muutu parempaan korvaamalla miehet naisilla” sanoo Väisänen ja esittää, että kun Abdulkamirin esille nostama muutos koulutukseen ja sivistykseen saa enemmän käytännön realismia voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa yhteisistä asioista ovat päättämässä niin miehet kuin naisetkin, niin kantaväestöön kuuluvat kuin vähemmistöjenkin edustajat ja ennen kaikkea ihmiset joiden asioita päätökset koskettavat ovat tulleet mukaan erialaisiin päätösprosesseihin.

Nyt on muutoksen aika

Marian Abdulkarim uskoo tulevaisuuteen. ”Nobelin rauhan palkinto on merkki siitä, että nyt on naisten vuoro!” sanoo Abdulkarim ja lisää, että kyllä nyt on muutoksen aika.”Jos ihmiset vaan tietäisivät enemmän miten he voivat vaikuttaa esimerkiksi kansalaisaloitteilla ja puuttumalla epäkohtiin niin muutos olisi nopeampaa” vakuuttaa Abdulkarim ja saa kaikki keskustelijat nyökkäämään myöntyvästi.

15.10 Torilla tavataan!

Maria Boussenin mielestä 15.10 Torilla tavataan – liikkeen toimintapäivä on yksi lähiaikojen merkittävimpiä kansalaisaloitteita ja aikoo itse osallistua suomalaisen tyytymättömien torin tapahtumiin.

15.10 Helsinki liittyy globaaliin tyytymättömien torien verkostoon, jossa on jo 1530 kaupunkia eri puolella maapalloa. Globaalisti nykymenoon kyllästyneet ihmiset kokoontuvat kaupunkien toreilla ja järjestävät eräänlaiset demokratian sulkeiset.

Helsingissä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki nykymenoon tyytymättömät perustavat Narinkkatorille keskusteluareenan. Ensin pöytään tuodaan erilaisilla puheenvuoroilla kaikki ne asiat joihin ihmiset haluavat muutosta. Tämän jälkeen tapahtuu ryhmääntymistä erilaisiin toimikuntatelttoihin, joissa käydään lisää keskustelua tarkemmin rajatulla teemalla. Niin monta telttaa kuin tyytymättömyyden syytä ja niin monta toimikuntaa ja porukkaa kuin epäkohtaan.

SKP:n Etelä-Helsingin osastossa haettiin visioita tulevaisuuden kansalaisjärjestöistä

Kuvassa vasemmalta Aseistakieltäytyjäliiton Robert Ryömä, Tapaturma ja sairausinvalidien liiton Timo Piippo, Arabikansojen ystävysseuran Ilona Junka, Maan ystävien Helena Dworeck ja Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestön PANDin JP Väisänen


SKP:n Etelä-Helsingin osaston paneelikeskustelussa kansalaisjärjestöjen toiminnasta ja merkityksestä 28.9.2011 Rikhardinkadun kirjastossa käytiin reipasta keskustelua kansalaisjärjestöjen Suomesta.

Kaikki paneelissa olleet järjestöt esittelivät toimintaansa historiallisen katsauksen sekä kertoivat tulevaisuuden haasteistaan.

Yhdessä keskustelu rönsyili järjestökohtaisista konkretioista esimerkiksi siihen mitä kaikkea järjestöt tekisivätkään jos saisivat yllättäen miljoonan käytettäväkseen. Taloudelliselle tuelle olisi akuuttia käyttöä kansalaisjärjestöille jotka tasapainottelevat aktivistipulassa ja rahapulassa. Miljoonalla saisimme lisää kansalaisaktivisteja kouluihin kertomaan siitä mistä tavalliset oppikirjat eivät puhu. Järjestöjen kampanjat saisivat lisäpotkua ja oikeasti palkattuja työntekijöitä ratkaisemaan vapaaehtoistyön ja palkkatyön haastetta.

Keskustelussa Maan ystävien Helena Dworeck nosti esille Maan ystäviin tulleen kutsun osallistua 15.10 Helsingissä Narinkkatorilla "Torilla tavataan"-liikkeen tilaisuuteen.

Dworeckin esittämästä mahdollisuudesta nousta ääneen erilaisten epäkohtien ja sietämättömien yhteiskunnallisten asioiden saattamiseksi laajempaan tietoisuuteen ja muutoksen laajemman rintaman aikaansaamiseksi koettiin yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä kansalaisjärjestöjen haasteista.

Nyt kaikki nykymenoon kyllästyneet ja tyytymättömät voivat tulla samalle puhujalavalle 15.10 ja antaa kaiken maailman valitukselle enemmän konkretiaa ja etsiä samassa tilaisuudessa kollektiivisempia ratkaisuja tämän päivän yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Arabikansojen ystävyysseuran Ilona Junka piirsi laajan historiallisen aktivistien toimintakaaren ja kysyi miksi me 70-luvulla nuoret aktivistit olemme edelleen järjestöjen kantavina voimina. Junka totesi tietenkin uusien liikkeiden kuten Vapaa liikkuvuus syntyneen kansalaisjärjestöjen kentälle osittain ihan samoja asioita esille nostamaan mitä AKYS:kin. Yhteistyön paikka kommentoi JP Väisänen.

Sairaus ja tapaturmaliiton Timo Piippo korosti keskustelussa tiedottamisen merkitystä ja sitä että kansalaisjärjestöjen tulisi löytää uudet toimintamuodot ja paikat sieltä missä ihmisetkin ovat. Piippo halusi alleviivata että kaikki varsinkaan vanhemmat ikäluokat eivät mitenkään voi seurata toimintaa tietokoneen avulla sosiaalisista medioista. Kasvokkain kohtaamista, lehtitiedottamista ja vanhoja kunnon lennäkkejä tarvitaan edelleen.

Kansalaisjärjestöjen keskustelussa Robert Ryömän vakuuttava alustus aseistakieltäytyjien moninaisesta toimintahaasteesta nostatti paljon yleisökeskustelua. Ryömältä peräänkuulutettiin tarkennuksia väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta ja kyseltiin miksi nuoret miehet eivät ole kansoittaneet aseistakieltäytyjä liittoa vaikka kerran vuodessa liitto kohtaakin nuoren asepalvelukseen astuvan ikäluokan omien kampanjoiden kautta. Ruokaa ei aseita toimintaa ja järjestötehtävien pyörittämiseen tarvittaisiin useampia harteita.

JP Väisänen keskustelun puheenjohtajana joutui välillä viheltämään vilkkaana käyvää keskustelua poikki jotta järjestöjen sisällöllisesti superkiinnostavat aiheet eivät olisi ohittaneet peruskysymyksiä järjestötoiminnasta, kansalaisjärjestöjen taloudesta ja uusista haasteista. Moniin kysymyksiin ei löytynyt yhtä selventävää vastausta, mutta yhdessä kysyminen ja tilanteen kartoittaminen koettiin tarpeelliseksi.

Tilaisuudessa nousi esille yhteistyön lisäämisen ja verkottumisen tarve. Tilaisuuksille kuten nyt Rikhardinkadun kirjastossa järjestetylle, todettiin olevan tilausta koska on tarpeellista tutustua eri järjestöjen aktivisteihin "livenä" eikä vain sähköpostien ja tiedotteiden välityksellä. Parempaa verkottumista pidettiin tulevaisuuden haasteen samoin kuin aktivistien sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä.

Vasemmistokeskustelu aloittaa poliittisen syksyn

Tampereella 17.9. Tiedonantaja-festivaalilla on tavattavissa paljon niitä aktivisteja, poliitikkoja ja maailman muuttajia, joista on voinut viime aikoina lukea mediasta tai tavata erilaisissa tapahtumissa ja protesteissa. Tiedonantaja-festivaalin tarkoitus on koota uusia voimia leikkauslistoja, yksityistämistä, eriarvoistumista ja rahanvaltaa vastaan. Tampereen keskustelujen lähtökohtana on laajapohjainen yhteistyö todellisen demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Mukana on poliittista kenttää ajatellen poliitikkoja niin Demareista, Vihreistä, Vasemmistoliitosta kuin SKP:stä – kansalaisjärjestöissä toimijat ja ay-aktiivit ovat myös mukana näyttävästi.

Aloite vasemmalla

Punaisen ja punavihreän viikonlopun polttavat kysymykset liittyvät keskusteluun radikaaleista vaihtoehdoista tieksi ulos eurokriisistä, suomalaisen ay-liikkeen liittymisestä eurooppalaisiin kamppailuihin, vihapuheiden ja rasismin taustoista, kulttuurin voimasta, vähemmistöjen oikeuksista, Afganistanin sodasta, Latinalaisesta Amerikasta, perusturvasta sekä median roolista ja vaikutuksesta.

Vaikuttava joukko

Mukana mm. Jyrki Yrttiaho, Li Andersson, Jari Heinonen, Antti Holopainen, Karim Maiche, Juha Kovanen, Reko Ravela, Aimo Minkkinen, Ritva Harle, Jani Salminen, Seppo Ruotsalainen, Erkki Susi, Anita Kelles-Viitanen, Minna Henriksson, Marko Korvela, Yrjö Hakanen, Antti Ronkainen, Sippo Kähmi, Tuomo Melasuo, JP Väisänen, Mika Rönkkö, Silvia Eliana Aedo Sepúlveda ja kansainvälisiä vieraita.

Etelä-Helsingin osasto tyytymätön mustan sateenkaarihallituksen Nato-linjaukseen

SKP:n Etelä-Helsingin osaston kesä-kampanja kerää nimiä puolueen kannattajakortteihin ja kiertää osaston alueella aloitteella, jossa vaaditaan Helsinkiä ja koko Suomea natovapaaksi alueeksi, joukkoja vedettäväksi pois Afganistanista ja Suomea luopumaan rypäleaseista.


Hallitus vie kohti tiiviimpää Nato-yhteistyötä


Hallituksen uudessa ohjelmassa todetaan Suomen olevan sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta kokoomusvetoinen hallitus sitoutuu kuitenkin harjoittamaan tiivistä yhteistyötä Naton kanssa. Osasto on tyytymätön uuden hallituksen linjaan, jolla se ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

SKP:n Etelä Helsingin osasto yhtyy Euroopan vasemmiston 3. kongressin päätökseen ja vaatii kaikkia ulkomaaliasia ja suomalais- joukkoja vedettäväksi välittömästi pois Afganistanin sodasta.

Arjen turvan puolesta sota-aseita vastaan kampanja jatkuu

Osasto on kuluvan vuoden aikana kampanjoinut näkyvästi arjen turvan puolesta sota-aseita vastaan. Kesäkampanja jatkaa tätä toimintaa. Hallituksen ohjelma ei sisällä mitään konkreettisia lupauksia asehankintaohjelmien karsimisesta vaikka se onkin asettanut tavoitteeksi leikata myös puolustusvoimilta.

Kataiselta ei selvää vastusta rypälepommeihin.

Kansainvälisen rypäleasesopimuksen osalta hallitusohjelmassa todetaan vain, että kantaa harkitaan. SKP:n Etelä-Helsingin aktivistit kampanjoivat kesällä rypälepommeja vastaan.

Kunta asukkaita palvelemaan

kuvateksti: talvinen kuva helteisestä Helsingistä kuvaa sitä kylmää kyytiä jota kokoomuksen johdolla Helsigissä koko ajan suunnitellaan

SKP:n Etelä-Helsingin osasto 16.6.2011

SKP:n Etelä-Helsingin osaston mielestä Helsingin kaupungin tehtävä on palvella kaikkien asukkaiden hyvinvointia ja reagoida kiireellisesti erityisesti hädänalaisten kuntalaisten perusturvan puutteeseen eikä pröystäillä kassaylijäämillä ja liikevoitoilla kuin ahneet liituraitaporvarit kabineteissaan.

On tyrmistyttävää miten Helsingin poliittinen eliitti on jo pitkään toiminut rahan ja bisneksen ehdoilla. Kokoomus harjoittaa Helsingissä samanlaista politiikkaa kuin suuryhtiöt. Kaupungilla olisi tänäkin vuonna varaa reagoida kuntalaisten perusturvan puutteeseen, mutta kaupungin budjettiraamineuvottelut ovat jo osoittaneet, ettei poliittinen eliitti ole ollut kiinnostunut ihmisten hädästä.

Näyttää siltä, että helsinkiläiset vasemmistovoimat SKP:tä lukuun ottamatta hyväksyvät tasokorotuksilla ja ”sisältäpäin vaikuttamisenstrategialla” ei pelkästään markkinatalouden ja kokoomuksen yhteiskuntalinjan, mutta myös kuntalaisten peruspalveluita heikentävät uudet helsinkiläiset leikkauslistat.

SKP:n Etelä-Helsingin osasto haastaa radikaalin vasemmiston yhteistyöhön

SKP:n Etelä-Helsingin osasto haastaa kaikki edistykselliset ja radikaalit vasemmistolaiset ja punavihreät voimat vastustamaan Helsingin kaupungissa harjoitettavaa asukkaiden oikeuksia polkevaa politiikkaa. On täysin väärin kasvattaa kaupungin ylijäämää ja voittoa asukkaiden palveluja karsimalla ja työntekijöitä hiostamalla.

Rikkaalla Helsingillä on vaihtoehtoja oikeiston ajamalle bisnespolitiikalle ja jatkuvalle määrätietoiselle alibudjetoinnille. Haluamme tukea kaikkia edistyksellisiä vasemmistolaisia ja punavihreitä voimia, jotka tekevät työtä sen eteen, että helsinkiläinen politiikka tarkoittaisi tulevaisuudessa muutakin kuin kokoomuksen johdolla tehtävää budjettisopua.

Talousfaktat tukevat muutosta

Kaupungin ylijäämä viime vuodelta on kokonaiset 695 miljoonaa. Vesilaitoksen myynti on nostanut tulosta, mutta ilman vesilaitoksen myymistäkin on viime vuoden tulos 116 miljoonaa ylijäämäinen. Verotuloja kertyi lähes 170 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Kaupungin liikelaitokset tekivät lähes 50 miljoonaa budjetoitua paremman tuloksen. Toimintakate ja vuosikate ovat yli 140 miljoonaa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Helsingin kaupungin ns. omavaraisuusaste on huipputasoa, yli 75 %. Kaupungin ja sen liikelaitosten rahavarat kasvoivat lähes 60 miljoonaa. Ja kaiken tämän jälkeen Helsingin poliittisella eliitillä on pokkaa seisottaa ihmisiä ruoka-avun, asuntojen ja terveyspalvelujen jonoissa.

SKP:n Etelä-Helsingin osasto kutsuu kaikkia muutoksesta ja yhteistyöstä kiinnostuneita toimijoita mukaan muuttamaan politiikan suuntaa.

Rikkaalla Helsingillä on varaa lopettaa helsinkiläisten köyhyys ja syrjäytettyjen kuntalaisten pahoinvointi. Helsingissä voidaan muuttaa politiikan suuntaa niin, että kaikille kuntalaisille turvata toimeentulo, peruspalvelut ja oikeus täysipainoiseen elämään.

SKP:n Etelä-Helsingin osasto vaatii, että ihminen on asetettava bisneksen edelle!

Vaalitulos sytytti tulisielut

kuva SKP:n Etelä-Helsingin osaston Naton vastaisesta kampanjasta "Kumpaa sinä haluat sota-aseita vai arjen turvaa", joka kiersi eri puolella kaupunkia

SKP:n Etelä-Helsingin osasto kävi väkevää keskustelua eduskuntavaalituloksesta ja tuuletti ovet ja ikkunat auki osaston omaa toimintakulttuuria. ”Meidän on kerrottava muillekin kuin vain itsellemme mitä se meidän muutos tarkoittaa” korosti osaston puheenjohtaja JP Väisänen. Kun tarkastellaan oman osastomme työtä viimeisen parin vuoden ajalta olemme tehneet ihan uusia julkisia avauksia mm. kirjasto kympissä järjestetyissä ”Jutellaan julkisesti” tilaisuuksissa ja olemme ottaneet maksuttomia omia medioita käyttöön netissä. Kaikki tämä näkyvä ja keskusteleva yhteistyön toiminta ei kuitenkaan näkynyt vaalituloksessa. Osaston kaksi jäsentä siivooja Kirsti Kangas ja käsitetaiteilija, SKP:n pääsihteeri JP Väisänen olivat molemmat ehdolla eduskuntaan. Molemmat ehdokkaat Kangas ja Väisänen kävivät ihan tosissaan kunnon vaalikampanjan mutta kumpaakaan ei valittu eduskuntaan. Äänimäärät koko puolueella laskivat rajusti edelliseen eduskuntavaalitulokseen nähden. Ovi eduskuntaan pysyi kiinni.

Tappiossa uuden alku

”Olisin odottanut toisenlaista tulosta” kommentoi osaston rahastonhoitaja Olavi Nurminen. Keskustelu vaalituloksen aikaansaamasta oikeiston voitosta kääntyy itsekritiikin ja toiminta-analyysin kautta myös kysymykseen miten kauan yhteiskunnan oikeistolaistuminen voi jatkua. Miten paljon pitää ihmisten perusturvasta leikata ennen kuin radikaalit vasemmistolaiset muutoksen vaatimukset koetaan siksi oikeaksi ja uskottavaksi vaihtoehdoksi.

Vaalien tulos haastaa SKP:n Etelä-Helsingin osaston aktivistit ymmärtämään oman erikoisuuden ja osaston omat voimavarat. ”Me emme todellakaan ole ihan samanlaisia kuin ne ehdokkaat, jotka saivat ne pikku porvarien äänet tai ne, jotka ne jotka etsivät yhteiskunnallisia pikaratkaisuja alentamalla toisia duunareita tai ihmisryhmiä ja saivat tyytymättömien protestiäänet ” haarukoi JP Väisänen tiukkana vaalianalyysin satoa osaston keskustelusta, joka liikkui uuden voimakkaamman puolueosaston kokoamisesta aina osaston yhteistyön ylettämisestä muiden piirijärjestöjen kanssa aloitettavaan yhteistyöhön.

Lisää potkua ja tiivistystä

”Meidän pitää ehkä pystyä tiivistämään sanottavaamme enemmän” alleviivasi Maria Boussen vaalituloksen kritiikissään. Boussen osallistui aktiivisesti osaston vaalitilaisuuksiin ja keskusteluihin. ”Erityisesti olen sitä mieltä, että voisimme nousta ainoaksi todelliseksi Naton vastaiseksi voimaksi Suomessa ja siksi meidän pitää entisestään voimistaa Naton vastaista kampanjaamme” tiivistää rauhanaktivisti Boussen ja lupaa osallistua osaston järjestämään kesän natovastaiseen uimaranta kampanjaan.

Yhteistyöllä eteenpäin

"Nyt on toiminnan ja yhteistyön aika"kuuluu Kirsti Kankaan analyysissä. Osaston toimintasuunnitelmaan kesän ja syksyn osilta kirjattiin Naton vastaiset uimarantakampanjat ja niiden linkittäminen keskusteluun valtion budjetista viimeistään jo elokuussa, ”Jutellaan julkisesti” yhteistyön keskustelutilaisuuksien järjestäminen syksyllä ja talvella koettiin edelleen tarpeelliseksi ja jäsenistöä aktivoivaksi. Luonnollisesti osasto päätti osallistua Helsingin piirijärjestön toimintaan, kehittää sitä. SKP:n Etelä-Helsingin osasto osallistuu myös puolueen valtakunnallisiin hankkeisiin ja kampanjoihin kuten perusturvan 900 € kampanjaan keräämällä nimiä adressiin. Suurta kiinnostusta keskusteluissa herätti puolueen uusi vielä julkaisematon kampanja jossa samalla kerätään porvarisysteemin vaatimat kannattajakortit puolueen uuteen puoluerekisteriin viemiseen.

Analyysiä ja johtopäätöksiä eli Toverit, miltä kesän kalenterit näyttää?

Erilaisissa ryhmissä ollaan jo kokoonnuttu analysoimaan omaa ja koko vasemmiston miesmuistiin suurinta vaalitappiota. SKP:n Etelä-Helsingin osaston on myös syytä kokoontua yhteiseen vaaliarvioon. Osaston kokouksen esityslistasta voi jo heti huomata, että emme aio osastonakaan jäädä vaalitappiosta huolimatta tuleen makaamaan. Vaan melkein päinvastoin! Nostamme nyt sen ”tulen” uudeksi toiminnaksi ja käytämme porvaripolitiikan vaalivoiton lisähaasteeksi tulevalle toiminnallemme.

Mitä sinä haluat tehdä?

Poliittista työtä on yhtä monenlaista kuin on tekijääkin. Haluaisin nähdä meidän keskustelemassa ei pelkästään osastomme viestistä puolueen johtoelimille; piirikomitealle, keskuskomitealle ja poliittiselle toimikunnalle vaan myös meidän jokaisen osaston jäsenen omista poliittisen työn haasteista. Kysymys on siis siitä, että ”sellaista on meidän politiikka millaiseksi sen itse haluamme tehdä”. Väitän, että meillä on enemmän mahdollisuuksia tehdä näkyvää politiikkaa kuin esteitä.

Mukaan paikalliseen toimintaan

Liityin juuri oman asuin alueeni kaupunginosayhdistykseen. Olin suunnitellut sitä jo vuoden. Kipinän tähän sain Vaihtoehtolistojen Heikki Takkiselta, joka on osoittanut Käpylässä, että muutos ja vaikuttaminen yhteistyön kautta on mahdollista. Olen varma, että voimistamalla yhteistyötä erilaisten eteläisen Helsingin kaupunginosayhteisöjen kanssa tulemme myös näkyvämmäksi tekijäksi osastomme alueella.

Kesällä kesän asioita

Viime osastomme kokous ei ollut päätösvaltainen useiden päällekkäisten poliittisten tapahtumien takia mikä selittyy vaaleista. Tartuimme kuitenkin Maria Boussenin kanssa työhön, jota saattoi tehdä ilman päätösvaltaisuutta. Aloimme suunnitella osastolle kesätapahtumaa. Suunnitelmissamme kirjoitamme adressin, jolla esitämme seuraavalle kahdelle vuodelle jo budjetoituja asemäärärahoja (1 865 miljoonaa)käytettäväksi arjen turvaan. Suunnittelimme, että tekisimme kesällä kesän asioita ja veisimme kampanjamme sinne missä ihmiset kesällä ovat. Päätimme Marian kanssa, että kesästä tulee kuuma ja ajattelimme ehdottaa osastolle, että tekisimme ennen näkemättömän kesä kampanjan Helsinkiläisillä uimarannoilla. Tämä olisi jatkoa talvella tekemällemme kampanjalle, jossa propagandailmestyspöytä vaelsi läpi talvisen Helsingin. Kesäkampanjan kokemukset voisimme kertoa elokuun budjettimiekkarissa Säätytalon edessä.

Osaston kokous 11.5.

Ehdotan, että jatkamme osastomme poliittisen työn suunnittelua seuraavassa kokouksessa keskiviikkona 11.5. klo 17.00 poikkeuksellisesti puoluetoimistolla.(Kirjasto kymppi oli varattu). Tervetuloa mukaan kokoukseen ja apatian vastaiseen toimintaan ja mikäs muu kuin konkreettisiin lähikysymyksiin tarttuva poliittinen toiminta sitä olisikaan.

JP Väisänen
SKP:n Etelä-Helsingin osaston puheenjohtaja

Alkuperäiskansojen ihmisoikeudet - keskustelussa Kirjasto kympissä Rauhanliiton Meksiko-koordinaattori Meri Mononen-Matias, toimittaja ja kulttuuritutkija Marko Korvela ja JP Väisänen

Suitset EU:n rahanvallalle

Euroopan unionin johtajat eivät kysy kansalaisiltaan mitään vaikka kysymyksessä olisi itse perussopimus. Tämä osoittaa sen miten kauas demokratia on EU:n myötä kadonnut. EU johtajat ovat nyt lisäämässä EU:n valtaa unionin perussopimuksista piittaamatta ja kansalaisilta mitään kysymättä.

Ei ole mitään syytä miksi pitäisi antaa millekään kaukaiselle komissiolle valtuuksia alkaa antaa raameja siitä mihin suomalaiset voivat verorahansa käyttävät. EU-komissiolle ollaan nyt kuitenkin antamassa valtuudet kontrolloida jäsenmaiden budjetteja.

Vastustamme eläkemenojen leikkaamista

Saksan ja Ranskan hallitusten esityksestä aiotaan lisäksi ryhtyä koordinoimaan jäsenmaiden veropolitiikkaa ja sopimaan muun muassa eläkemenojen leikkaamisesta. EU on alkanut takaamaan yhteisvastuullisesti jäsenvaltioiden yksityisiltä rahamarkkinoilta ottamia lainoja ja Euroopan keskuspankki ostamaan näitä velkasitoumuksia.

Verotetaan rahoitusmarkkinoiden keinottelua ja leikataan pankkien voittoja.

Suomen kommunistisen puolueen Etelä-Helsingin osaston vuosikokous vastustaa EU:n vallan kasvattamista. Vuosikokous vaatii sen sijaan pankkiherrojen ja euroeliitin vallan kaventamista. Pankkien tukemisen sijasta on verotettava rahoitusmarkkinoiden keinottelua ja leikattava pankkien voittoja. Näin kertyviä varoja on ohjattava perusturvan ja julkisten palvelujen parantamiseen sekä työllisyyttä edistäviin julkisiin investointeihin.

SKP:n Etelä-Helsingin osaston vuosikokous 21.2.2011

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa -kampanja ja SKP eduskuntatalolla 9.12.2010




Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosiavat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

”Sota-aseita vai arjen turvaa”- kampanjakiertue alkoi reippaasti rankkasateessa. Vauhtia kierueeseen saimme tuulesta ja ihmisten kommenteista. Keräämme ajatuksia siitä mihin valtion tulee verorahat käyttää - sota-aseisiin vai arjen turvaan. Keltainen postilaatikko kiersi Merihaassa, Hakeniemessä ja Pitkänsillan kupeessa. "Jees!", "Hyvä kun joku tekee jotain!" "Aina vaan te sitten jaksatte!" "Mukana ollaan!"

Ruuhka-aikaan propaganda ilemstyksemme herätti kiinnostusta myös ohikulkevassa liikennevirrassa - joku taisi näyttää peukkuakin - "Likes this!"

SKP:n Etelä-Helsingin osaston suoran toiminnan katuaktivistit vaativat että aseiden sijasta listään rahaa arjen turvallisuuteen. Hallitus esittää ensi vuonna käytettäväksi armeijan varusteluun 854 miljoonaa euroa. Uusia tilausvaltuuksia budjettiesitys sisältää lähtivuosille 1 865 miljoonan euron arvostra. Lisäksi armeija valmistelee Hornet-hävittäjiin hyökkäysaseistusta, joka maksaisi yli miljardi euroa.

Käytetään rahat toisella tavalla - aserahojen sijaan palkataan esim 40 miljoonalla eurolla vuodessaa 1000 varhaiskasvatuksen ammattilaista päivähoitoon, 100 miljoonalla eurolla työllistetään 1000 duunaria raideliikenteen investointeihin,palkataan 320 miljoonalla kiireesti kuntiin 7500 työntekijää vanhainkoteihin. Laitetaan 500 miljoonaa aseiden sijaan asuntoihin niin että työttömät raksamiehet tulevat töihin rakentamaan nuorille asuntoja.

Listaa voidaan jatkaa eikä hallituksen aseisiin varaamat rahat edes lopu - Tehdään parempaa politiikkaa ja turvataan kaikille ihmisille 900 euron perusturva!

Helsingin kaupungin budjettisopu lisää köyhyyttä ja leikkaa peruspalveluja

SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa. Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.

Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.

Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja Demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.

Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa. Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Marjaliisa Siira (kuvassa) avaa keskustelua Ecuadorin tilanteesta SKP:n Etelä-Helsingin tilaisuudessa Kirjasto "kympissä"


Taustaa /SKP:n poliittinen toimikunnan kannanotto

Tukea ja solidaarisuutta Ecuadorille


Lucio Gutiérrezin ja tämän johtaman Sociedad Patriotica –puolueen organisoimina poliisijoukot ja oikeisto-oppositio yrittivät lokakuun alussa yhdessä imperialististen voimien kanssa toteuttaa vallankaappauksen ja murhata Ecuadorin laillisen presidentin, Rafael Correan.

SKP:n poliittinen toimikunta tuomitsee jyrkästi brutaalin hyökkäyksen Ecuadorin laillista hallintoa vastaan ja kaikki ulkomaisten voimien yritykset vaikuttaa tällä tavoin tämän tai minkään muunkaan maan sisäpolitiikkaan.

Ilmaisemme myös täyden solidaarisuutemme ja tukemme Ecuadorin kansalle ja sen laillisesti valitulle hallitukselle ja presidentille. Mielestämme Ecuadorin tapahtumat ovat olleet aivan liian samanlaisia kuin se, mitä tapahtui Hondurasin presidentille, Manuel Zelayalle. Hondurasin vallankaappauksen jälkeen maahan on asetettu uusi Yhdysvaltain valitsema hallinto ja tämä olisi voinut tapahtua myös Ecuadorissa.

Latinalainen Amerikka on jättänyt taakseen menneisyyden, jossa Yhdysvallat esti sen demokratian toteutumisen ja kehityksen. On kuitenkin syytä edelleen tarkkailla tilannetta, sillä Yhdysvallat on viimeaikoina käyttänyt jälleen samanlaisia menetelmiä, joilla se on ennenkin puuttunut Etelä- ja Väli-Amerikan maiden sisäpolitiikkaan.

Kuvassa Maryan Abdulkarim (vas), JP Väisänen ja Maima Mahmud Kirjasto Kympin keskustelutilaisuudessa "Musliminaisen toiset kasvot" - tilaisuus veti kirjaston täyteen niin että penkit loppuivat.

Alustuksena kuulimme Länsi-Saharan itsenäisyysliikkeen Polisarion Suomen edustajan Maima Mahmudin katsauksen myös Länsi-Saharan poliittiseen tilanteeseen sekä musliminaisten yhteiskunnallisesta vahvsta ja tasa-arvoisesta asemasta. Maryan Abdulkarim toimi tilaisuudessa tulkkina ja toi keskusteluun oman musliminaisnäkökulman pitkään Suomessa asuneena maahanmuuttajana. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi JP Väisänen

Kirsti Kangas (kuvassa) suunnitelee Etelä-Helsingin osaston syksyn toimintaa ja on tyytyväinen kun helteet pian väistyvät ja alkaa kuuma poliittinen syksy. Kangas on tuttu Oikeutta siivoojille liikkeestä. Syksyllä aktivisti Kangas on mukana PAMin vaaleissa ja esimerkiksi yleiseurooppalaisessa ammattiyhdistysliikkeen toimintapäivän 29.9. tapahtumissa joista lisää esim viereiseltä linkkisivulta.

PUNAINEN TÄHTI SKP:n edustajakokouksessa

Heikki Tervahattu avasi keskustelua osastomme järjestämässä Kirjasto kympin tilaisuudessa sotien merkityksestä Ilmastonlämpenemisen torjunnassa. Asiasta ei kuule puhuttavan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Onneksi Hesari julkaisi Tervahatun kokosivun kirjoituksen asiasta.

Muistan kun minua on kritisoitu "vääristä ja sopimattomista" rinnastuksista - esimerkiksi siitä, kun vertasin kaupungin (Vantaa) taidehankintamäärärahoja bussipysäkkeihin. Yksi pysäkki maksoi yhtä paljon kun mitä kaupunki oli budjetoinut yhden vuoden taidehankintoihin. Sodat ja ilmastonmuutos voidaan kokea samankaltaisina ensi ajattelemata kaukaisina tekijöinä. Mutta kun on lukenut ja kuunnellut Tervahattua ja ajatellut asiaa televisiokuvaa enemmän ymmärtää että rinnastusta ei halua kukaan tuoda esille.

Sodat ovat inhimillisen katastrofin lisäksi aina ympäristökatastrofeja joka paikassa missä niitä tapahtuu. Sota lisää hiilipäästöjä. Kun nyt lasketaan hiiliosuuksia olen sitä mieltä että esimerkisksi Irakin sodasta aiheutuneet valtavat kohoumat tulee siirtää Yhdysvaltojen lukuihin ja suoraan.

Tervahattu aloitti esitelmänsä siteeraamalla popin tähteä Madonnaa, joka on sanonut, että maailmalla on tälläkin hetkellä kolmekymmnetä sotaa ja minä (Mandonna) vastustan niistä kaikkia!

Tervahatulle annan kiitosta siitä, että vaikeita asioita mijoonia, miljardeja, eri maiden budjetteja, sotilasmäärärahoja ja kasvihuonepäästöjen lukuja on todella työlästä ja vaikea käsittää - Kulut ja kustannukset näyttävät eihan erilaisilta kun katsotaan esimerkiski vain Yhdsysvaltain puolustusbudjettia josta voidaan suoraan katsoa ja todeta että Irakin sotaan käytetään 600 miljardia dollaria. (Summa mikä on muuten enemmän kuin koko maailmassa uusiutuvan energian tuotannon investointeihin käytetty summa) Jos taas tarkastellaan Irakin sotaa laajempana kuten entinen maailman pankin johtaja Stigliz kirjassaan, saadaan Irakin sodan kokonaiskulut viisinkertaiseksi suhteessa siihen lukuun minkä näkyy pelkkinä puolustusmenoina valtion budjetissa.

On helpompaa osallistua yleiseen keskusteluun kun asiantuntijat ovat levittäneet maastosta kertovan kartan eteen. Ristiriitaiset tiedotkin ovat tervetulleita koska juuri ne haastavat lisätiedon etsimiseen ja vaativat uusien keskustelutilaisuuksien järjestämistä.

Kirjasto Kympin tilaisuudessa oli aktiivissa yleisössö kriittinen mies joka esitti kaikkein tärkeimmäksi globaaliksi onglemaksi kehitysmaiden liikakansoittumisen. Linkolalaisilla ja melkein rasistisilla ja russofobisilla jäljillä liikkunut mies vie keskustelua vaativaan ja haasteelliseen suuntaan. Lisätään edelliseen vielä väite että nautimme kännyköistä ja uudesta teknologiasta vain kiitos aseteollisuuden niin jopas jotain olemme jo uuden tilaisuuden järjestämisen tarpeessa.

Keskustelua Venäjän ja Naton suhteesta, Venäjän ja Suomen suhteesta, keskustelua kehitysavun ja rauhankummpaanuuden suhteesta, keskustelua sodankäynnin uusista muodoista tullaan varmaan käymään - lisätään nämä ajatukset ensivuodne toimintasuunnitelmaan!

Sotapuheista ja globaaleista ankarista visioista huolimatta ja ehkä juuri siksi uskallan toivottaa kaikille aktivisteille ansaittua lepoa ja rauhallista joulua!

Juha-Pekka Väisänen