Sosiaalipäällikkö Olli Salín ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen kaupunkilaisten kuultavana Pikku-Huopalahdessa
SKP:n Etelä-Helsingin osaston järjestämässä ”Jutellaan julkisesti” -keskustelusarjan tilaisuudessa nimeltä ”Lähipalvelut ja arjen turvallisuus liipaisimella” olivat 11.2. lauantai-iltapäivänä keskustelua vauhdittamassa Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkä Olli Salín ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP).
Asukastilan avara iso sali oli kuin suora jatke Pikku-Huopaladen kaduille. Ikkunoista saattoi seurata miten kympin ratikka toi keskustassa käyneitä takaisin kotiin. Tilaisuuteen lauantaipäivän houkutuksista oli saapunut kymmenkunta kantakaupunkilaista. Osa paikalle tulleista oli selvästi kiinnostunut mahdollisuudesta kysyä suoraan paikalle saapuneelta sosiaalipäälliköltä toimeentulosta ja kuntalaisen perusoikeuksista. Eräs nuriomies koirineen oli tullut paikalle sattumalta kuultuuaan tilaisuudesta paikallisessa koirapuistossa.
Helsingissä uusien johtajien aika
Kaupunginvaltuuteetu Yrjö Hakanen omassa puheenvuorossaan avasi kuntalaisvaikuttamisen näköaloja ja konkretisoi, että Helsingin poliittisen eliitin ja vanhojen johtajien tapa toimia ei enää pitemmän päälle onnistu.
Useita hankkeita, joita Helsingin poliittinen eliitti on pitänyt itsestään selvyytenä kuten kaupunginjohtajan esitys ettei kaupungin liikelaitosten voittoja voisi käyttää perupalvelujen rahoittamiseen, ei ole mennyt läpi.
Esimerkiksi Guggenheimin rahoittamista kaupungin verorahoilla ei ainakaan vielä ole voitu lyödä läpi yhdellä hiljaisella nuijaniskulla niin kuin " isot pojat ja Tuula" olivat suunnitelleet. Kuntalaiset eivät ole seuranneet hiljaa ja hyväksyneet kaikkia Pajusen esittämiä peruspalvelujen leikkauslistoja; koulujen, kirjastojen ja terveyskeskuksien alasajoa. "Politiikassa on nyt mahdollisuus muutokseen." sanoo Hakanen.
Korppaanmäentien asukastilassa käydyn keskustelun pohjalta voi sanoa, että Helsingin poliittisen eliitin on pakko arvodia uudellen omaa leikkauslistojen politiikkaansa. Oikeistolainen uusliberalistinen politiikka marssii nyt esiin massiivisina huononnuksina peruspalveluissa ja ihmisten toimeentulossa.
Nyt jos koskaan on erinomainen aika yhdistää edistyksellisiä punavihreitä radikaaleja voimia yhteisten asioiden taakse. Nyt on aika tehdä aloitteita paremman Helsingin puolesta.
Laki palvelujen saatavuudesta ei toteudu
Oikeutta siivoojille-liikkeen aktivisti Kirsti Kangas oli tullut tilaisuuteen haastattamaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikköä.
Olli Salín lainasi heti omaa kannettava tietokonettaan Kirsti Kankaalle, joka sai itse katsoa koneen ruudulta mitä laki sanoo sosiaalihullon ja toimeentulon palveluhinpääsyn aikatauluista. ”Tämähän ei käytännössä toteudu ollenkaan!” sanoo Kangas kriittisenä ja pitää tarpeellisena Salínin tilaisuutta varten tekemää yhteenvetoa sosiaalipalvelujen yhteystiedoista ja lainmukaisista aikataluluista saada hoitoa, neuvoa ja palvelua. ”Tämän paperin annan kyllä kaikille toimeentulon tukea tarvitseville kavereillenkin. Voivat vaikka iskeä tämän luukulla jos asiat eivät etene” täräyttää Kangas.
Huoli leikkauslistoista ja pakkoliitoksista
SKP:n Etelä-Helsingin puheenjohtaja JP Väisänen toi keskusteluun huolen hallituksen leikkauspolitiikan ja kokoomuksen esittämien kuntien pakkoliitosten yhteisvaikutuksesta Helsingin peruspalveluille. ”Kun Helsinki ei nykyisilläkään resursseilla halua selvitä lain sille asettamista vaatimuksista, niin miten helsinkiläisten palvelujen sitten käy jos oikesto saa tahtonsa läpi neljän kunnan suurmetropolista ja leikkauslistat toteutetaan hallituksen mittakaavassa?”
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen vastasi yleisön huoleen kertomalla Helsingin kaupungin talouden taustoista ja muistutti siitä, että mitään ei ole ennenkään saatu ilman kovaa työtä, yhteisrintamaa ja taitavaa taistelua. ”Mitä Helsinkiin ja kaikkein heikompiosaisiin tulee niin paljon voidaan ja pitää alkaa tehdä toisin. Helsingillä on pelkästään kassavaroina ja säästössä aikaisemmilta ylijäämäisiltä vuosilta peräti 900 miljoonaa euroa. Jopa kaupungin palvelut tuottavat enemmän kuin maksavat. Viime vuonna kaupungin konsernin tuotto oli peräti 260 miljoonaa ylijäämäinen” listaa Hakanen. JP Väisänen lisää polttoainetta kiehuvaan keskusteluun muistuttamalla, että juuri demarit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat vuodesta toiseen hyväksyneet määrätietoisen palveluiden alibudjetoinnin.
Visio yhteistyöstä ja kulttuurin vapaista tiloista
Poliittisen eliitin harjoittama kurjistamispolitiikka sai keskustelun käymään erittäin kuumana. Puheenvuoroissa nousi esille miten äärimmäisen räikeää on se miten rikas Helsinki kohtelee heikommassa asemassa olevia kaupunkilaisia. Demokratian erilaiset konkretiat ja niiden puute kuten vaatimus asukasdemokratiasta, osallistuvasta demokratiasta ja osallistuvasta budjetoinnista nousivat esille asioina jotka koettiin yhdistävän nykymenoon tyytymättömiä ja poliittista muutosta haluavia ihmisiä yli perinteisten puoluerajojen.
”Jutellaan julkisesti” -tilaisuuden keskustelun johtopäätöksenä todettiin myös tarve konkretisoida ja tehdä aloite kaupungin demokratiaryhmälle kulttuurin vapaiden tilojen tarpeesta kantakaupungissa.
