Yli 260 kunnan lopettaminen merkitsisi raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista Suomessa. Kokoomus ja sen kumppanit hallituksessa ovat ottamassa poliittista asentoa jolla Suomesta tehdään villin lännen uusi osavaltio.
Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n Etelä-Helsingin osasto vastustaa kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja. Vaadimme, kuntien roolia vastuullisina lähipalvelujen tuottajina vahvistetaan ja kehitetään ja että kuntauudistukselle määritellään yhdessä asukkaiden kanssa kokonaan uusi suunta.
Leikkauspolitiikkaa keskeisimpänä aatteellisena lähtökohtana pitävät hallituksen puolueet ovat luopuneet hyvinvointivaltion perusperiaatteesta, jonka mukaan julkiset peruspalvelut ovat perusoikeuksia, jotka pitää turvata jokaiselle asuinpaikasta, varallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.
Jättikuntien muodostaminen on osa hallituksen ja EU:n politiikkaa, jolla karsitaan julkisia menoja ja alistetaan kaikki markkinoille. Kapitalistit ja porvarit ovatkin jo näyttävästi ilmaisseet tukensa kuntauudistukselle juuri siksi, että se avaa kuntien palveluja kilpailulle ja yksityisille yrityksille.
Noin 70 jättikunnan muodostaminen ei tuo ratkaisua asukkaiden palveluihin ja niiden rahoituksen ongelmiin. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusiksi piirtämällä. Hallituksen ”vahvat peruskunnat” lisäävät eriarvoisuutta palveluissa ja heikentävät paikallisen talouden mahdollisuuksia.
Hallituksen suunnitelmat lopettavat suuren osa lähipalveluista ja tekevät miljardiluokan leikkaukset kuntien rahoitukseen. Kuntien työntekijöille lupaillaan irtisanomisten välttämistä, mutta kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tarkoitus on vähentää henkilöstöä noin 10 prosentilla kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä merkitsee yli 40 000 työpaikan tuhoamista, vaikka työntekijöitä on nytkin liian vähän ja palvelujen tarpeet kasvavat muun muassa väestön ikääntyessä. Helsigin peruspalveuihin tarvitaan koko ajan lisää osaavia ja hoivaavia käsiä. Virkkusen politiikan tuloksena Helsinki ja suuret kaupungit joutuvat leikkaamaan entisestään työvoimasta.
Hallitukselle kunta näyttää olevan vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin olla asukkaiden itsehallintoa. Pelkän järjestämisvastuun sijasta on tärkeää, että kunta myös pääsääntöisesti tuottaa itse palvelut. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.
Tavoitteeksi demokraattinen hyvinvointikunta
SKP:n Etelä-Helsingin osasto vastustaa hallituksen esittämää kuntien lopettamisohjelmaa ja kehottaa kunnissa vastarintaan lähipalvelujen, demokratian ja itsehallinnon puolustamiseksi. Valtiovarainministeriön vain muutamille kuntien johtohenkilöille järjestämän kuulemiskierroksen sijasta on uudistuksesta järjestettävä kunnissa avoimia asukastilaisuuksia. Haluamme, että helsinkiläiset kunnanvaltuutetut nousevat puolustamaan kuntalaisten oikeuksia ja vastustamaan hallituksen ajamia lopettamislistoja.
Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa.
– Helsingin palvelujen rahoitusta on vahvistettava saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi.
– Helsinginkaupungin työnantajana pitää olla edelläkävijä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia.
– Helsingin 2000-luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä.
– Helsingin päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös ”tilivelvollisia” toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita.
