Punainen kerho - puheenjohtaja Timo Pelto kertoo osaston toiminnasta

 



SKP:n Etelä-Helsingin osaston puheenjohtaja Timo Pelto Punaisen kerhon perustamisesta ja tarpeesta


Ensimmäisen Punaisen kerhotapahtuman aloitus/historiikki 01.10.2020

PUNAINEN KERHO (ehdotettu työnimi suunnitelmalle) 16.09.2019

Mihin ja miksi tarvitaan?

Eli miksi Etelä-Helsingin osasto esittää kerhon perustamista.

Kuten varmasti kaikki tietävät ja kokevat, ei kommunistisen liikkeen, työväenliikkeen ja yleensä demokratiaan tähtäävien eri voimien kannatus, ole sillä toivotulla tasolla millä sen pitäisi olla. Jopa demokratia käsiteen sisältö on unohdettu ja se on omittu oikeistolaisiin poliittisiin tarkoituksiin. Tämä on tilanne Suomessa ja myös suuressa osassa maailmaa. Tämä heijastuu koko maailman tilanteeseen. Syitä tähän tilanteeseen ja mikä tähän on johtanut, on monia. Eteenpäin pyrkivän liikkeen tulee ne tunnistaa ja tunnustaa.

Em. ei tarkoita syyllisten etsimistä tms. vaan asioiden ymmärtämistä ja tiedostamista. Vain tältä pohjalta on mahdollista suunnata eteenpäin. Siksi näimme tarpeelliseksi ehdottaa sellaisen foorumin perustamista, missä jäsenet, ja muutkin asioista kiinnostuneet, voivat vapaamuotoisesti keskustella asioista. Yhtenä ajatuksena, eikä suinkaan pienimpänä, on ollut saada nuoria mukaan ja osallistumaan ja suunnittelemaan ohjelmaa sekä mahdollisia tapahtumia ja lisäksi antamaan niihin uutta nuorta näkökulmaa.

Ajatuksia kerhon toiminnasta syksyllä 2019:

Mitä sitten kerhon toiminta sisältäisi?

Aikaisemmin mainittiin vapaamuotoinen keskustelu. Näkisimme että koko toiminta voisi olla melko vapaamuotoista ja kiinnostuneiden kesken kehiteltyä käsittäen mm: yhteiskunnallista tilannetta ja ongelmia, poliittista tilannetta, historiaa, opiskelua, päivänpolitiikkaan liittyviä, ympäristöongelmia ja -tilannetta. Kokouksissa pohjana voisi olla pieni tietoisku valitun aiheen pohjalta, antamassa mahdollista aihetta ja näkökulmaa keskustelulle. Käsiteltävät aiheet sovitaan yhdessä. Tämän ei ole tarkoitus korvata muuta opintotoimintaa. Pienenä varaslähtönä esitän omasta puolestani harkittavaksi muutamia mahdollisia esimrkkejä kerhon keskustelun aiheisiin. Esim:

· Maailman ympäristö ja lähenevä ympäristökatastrofi sekä ympäristöliikkeeseen liittyvät kysymykset

· Rauhantyö. Mm. HX-hävittäjähankinnat

· SKP:n edustajakokous 2019 ”Työtä ja yhteisrintamaa” kirjaseen tutustuminen ja siinä esitettyjen ajatusten ja ”taistelutehtäviin” tutustuminen ja käytännön tehtävät.

· SKP:n historiaa

· Päivänpolttavat kysymykset

· Tarjolla olevat mediakanavat: Some, Youtube, Tiedonantaja, ym.

· Kulttuuri suomessa ja ympäri maailmaa sekä sen ilmiöt.

Lisäksi näihin aikoihin SKP:n Helsingin piiri esitti seuraavaa:

Alla lainaus Helsingin piirin hyväksymästä toimintasuunnitelmasta syksy 2019-kevät 2020.

”Opintotoiminta ja yleiset keskustelutilaisuudet

Jatketaan Marxin Pääoman lukupiiriä. Pyritään järjestämään osastojen kanssa avoimia keskustelu- ja opintotilaisuuksia mm. kirjastoissa. Järjestetään kaikille kiinnostuneille avoimia Tiedonantaja-lukupiirejä, joissa keskustellaan uusimman Tiedonantajan nostamista asioista. SKP:n Etelä-Helsingin osaston ehdottamalle keskustelukerholle pyritään kokoamaan vetäjäryhmä.”

Lisä vauhtia suunnitelmiin antoi Tiedonantaja-lukupiirien saaminen DSL:n tuen piiriin ja Tiedonantajan hyväksyminen opintoaineistoksi joksi se sopii koska kommunistisessa liikkeessä pitäisi olla avoin keskustelukulttuuri. Keskustelukulttuuri jossa käydään kovaan debattia eri kysymyksistä ja sen pitää olla sen vahvuus, ei heikkous. Lenin sanoi aikoinaan, kun häntä syytettiin bolsevikkipuolueen sisäisistä asioista puhumisesta julkisuudessa työväen lehdissä, että ”meillä ei ole mitään etuja jotka poikkeaisivat työväen eduista”.

MIKSI TIEDONANTAJA

TA-lukupiirien tarkoitus opiskelu ja lehden kehittäminen, ja kuten yleensä opintokerhojen yleensä, oppia ymmärtämään ympärillämme olevaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Tähän tarvitsemme teoreettista yhteiskunta-analyysia. Koska SKP on marxilaisuuteen pohjaava puolue. Tiedonantaja on puolueen pää äänenkannattaja ja näin ollen, puolueella ja lehdellä, on historiallinen tehtävä taistella kommunististen ihanteiden ja päämäärien puolesta.

Kommunistit julistavat olevansa etujoukko. Mutta ei etujoukoksi vain julistauduta, se ansaitaan. Ollaksemme etujoukko meidän tulee osallistua ja oltava se, osallistuttava toimintaan ja näyttävä eri foorumeilla ja mediassa, selvästi ja ulospäin. Kommunistien on hallittava erilaisia foorumeita ja siihen pitäisi saada poliittista ja teknillistä ohjausta. Ja tässä välineinä on mm. opiskelu, Tiedonantaja ja TA-lukupiiri.

Pieni pikahistoriikki (ei virallinen, osittain netistä ja wikipediasta lainattua. TA voisi julkaista lehden historiikin ja muutenkin työväenlehdistön historiaa)

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja oli Helsingissä ilmestynyt sanomalehti, joka perustettiin 1923, kun Suomen Työmies oli lakkautettu[1]. Lehti lakkautettiin 1930. Lehti oli Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestön pää-äänenkannattaja.

Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa alettiin julkaista syyskuussa 1923. Tarve uudelle lehdelle syntyi sen jälkeen, kun Suomen Sosialistinen Työväenpuolue ja sen lehdistö kiellettiin. Kevääseen 1924 asti Tiedonantaja oli ainoa laitavasemmiston päivittäinen sanomalehti. Alkuvaiheessa projektin kantava voima oli Suomen Työmiehen entinen päätoimittaja Väinö Vuorio[2] apunaan Emil Paajanen].

Tiedonantaja on vuodesta 1968 lähtien ilmestynyt suomalainen kommunistinen työväenlehti.

Tiedonantajan alkuna voidaan pitää SKP:n Uudenmaan piirijärjestön vuosina 1967–1968 julkaisemaa Tiedote-jäsenlehteä. Keväällä 1968 piiri alkoi suunnitella uutta säännöllisesti ilmestyvää ja tilauspohjaista lehteä. Syyskuun Tiedotteessa julistettiin lehden nimikilpailu ja ensimmäinen Tiedonantaja ilmestyi lokakuun alussa. Lehti alkoi ilmestyä 1–2 kertaa kuussa. Piirisihteeri Markus Kainulainen ja Urho Jokinen olivat hankkeen keskeisimmät taustahenkilöt. Lehden menot katettiin aluksi pääosin Uudenmaan ja muiden sitä kannattavien piirien varoilla.

Epäsäännöllisesti aloittanut Tiedonantaja alkoi vuoden 1970 alusta ilmestyä kerran viikossa ja vuoden 1972 alusta kolme kertaa viikossa. Lokakuun alusta 1973 ilmestymiskerrat lisääntyivät neljään viikossa. 1980-luvun lopussa lehden ilmestymiskertoja vähennettiin. Tiedonantaja muuttui viikkolehdeksi marraskuussa 1990. Toukokuusta 2018 alkaen Tiedonantaja ilmestyy kerran kuukaudessa.

Viimeisen lehtiuudistuksessa lisäksi pyrittiin parantamaan lehden nettisivuja sekä somea, jotta lehti paremmin pystyisi täyttämään tehtäväänsä kommunistisena lehtenä. Näkisin kuitenkin, että kehitys on vielä kesken ja onnistuakseen vaatii lisää jäsenistön ja kannattajien osallistumista eri medioiden kautta, esim TA-lukupiirit, Punaisen kerho, ja kaikki muut mahdolliset.