Kuvassa vasemmalta Aseistakieltäytyjäliiton Robert Ryömä, Tapaturma ja sairausinvalidien liiton Timo Piippo, Arabikansojen ystävysseuran Ilona Junka, Maan ystävien Helena Dworeck ja Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestön PANDin JP Väisänen
SKP:n Etelä-Helsingin osaston paneelikeskustelussa kansalaisjärjestöjen toiminnasta ja merkityksestä 28.9.2011 Rikhardinkadun kirjastossa käytiin reipasta keskustelua kansalaisjärjestöjen Suomesta.
Kaikki paneelissa olleet järjestöt esittelivät toimintaansa historiallisen katsauksen sekä kertoivat tulevaisuuden haasteistaan.
Yhdessä keskustelu rönsyili järjestökohtaisista konkretioista esimerkiksi siihen mitä kaikkea järjestöt tekisivätkään jos saisivat yllättäen miljoonan käytettäväkseen. Taloudelliselle tuelle olisi akuuttia käyttöä kansalaisjärjestöille jotka tasapainottelevat aktivistipulassa ja rahapulassa. Miljoonalla saisimme lisää kansalaisaktivisteja kouluihin kertomaan siitä mistä tavalliset oppikirjat eivät puhu. Järjestöjen kampanjat saisivat lisäpotkua ja oikeasti palkattuja työntekijöitä ratkaisemaan vapaaehtoistyön ja palkkatyön haastetta.
Keskustelussa Maan ystävien Helena Dworeck nosti esille Maan ystäviin tulleen kutsun osallistua 15.10 Helsingissä Narinkkatorilla "Torilla tavataan"-liikkeen tilaisuuteen.
Dworeckin esittämästä mahdollisuudesta nousta ääneen erilaisten epäkohtien ja sietämättömien yhteiskunnallisten asioiden saattamiseksi laajempaan tietoisuuteen ja muutoksen laajemman rintaman aikaansaamiseksi koettiin yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä kansalaisjärjestöjen haasteista.
Nyt kaikki nykymenoon kyllästyneet ja tyytymättömät voivat tulla samalle puhujalavalle 15.10 ja antaa kaiken maailman valitukselle enemmän konkretiaa ja etsiä samassa tilaisuudessa kollektiivisempia ratkaisuja tämän päivän yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Arabikansojen ystävyysseuran Ilona Junka piirsi laajan historiallisen aktivistien toimintakaaren ja kysyi miksi me 70-luvulla nuoret aktivistit olemme edelleen järjestöjen kantavina voimina. Junka totesi tietenkin uusien liikkeiden kuten Vapaa liikkuvuus syntyneen kansalaisjärjestöjen kentälle osittain ihan samoja asioita esille nostamaan mitä AKYS:kin. Yhteistyön paikka kommentoi JP Väisänen.
Sairaus ja tapaturmaliiton Timo Piippo korosti keskustelussa tiedottamisen merkitystä ja sitä että kansalaisjärjestöjen tulisi löytää uudet toimintamuodot ja paikat sieltä missä ihmisetkin ovat. Piippo halusi alleviivata että kaikki varsinkaan vanhemmat ikäluokat eivät mitenkään voi seurata toimintaa tietokoneen avulla sosiaalisista medioista. Kasvokkain kohtaamista, lehtitiedottamista ja vanhoja kunnon lennäkkejä tarvitaan edelleen.
Kansalaisjärjestöjen keskustelussa Robert Ryömän vakuuttava alustus aseistakieltäytyjien moninaisesta toimintahaasteesta nostatti paljon yleisökeskustelua. Ryömältä peräänkuulutettiin tarkennuksia väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta ja kyseltiin miksi nuoret miehet eivät ole kansoittaneet aseistakieltäytyjä liittoa vaikka kerran vuodessa liitto kohtaakin nuoren asepalvelukseen astuvan ikäluokan omien kampanjoiden kautta. Ruokaa ei aseita toimintaa ja järjestötehtävien pyörittämiseen tarvittaisiin useampia harteita.
JP Väisänen keskustelun puheenjohtajana joutui välillä viheltämään vilkkaana käyvää keskustelua poikki jotta järjestöjen sisällöllisesti superkiinnostavat aiheet eivät olisi ohittaneet peruskysymyksiä järjestötoiminnasta, kansalaisjärjestöjen taloudesta ja uusista haasteista. Moniin kysymyksiin ei löytynyt yhtä selventävää vastausta, mutta yhdessä kysyminen ja tilanteen kartoittaminen koettiin tarpeelliseksi.
Tilaisuudessa nousi esille yhteistyön lisäämisen ja verkottumisen tarve. Tilaisuuksille kuten nyt Rikhardinkadun kirjastossa järjestetylle, todettiin olevan tilausta koska on tarpeellista tutustua eri järjestöjen aktivisteihin "livenä" eikä vain sähköpostien ja tiedotteiden välityksellä. Parempaa verkottumista pidettiin tulevaisuuden haasteen samoin kuin aktivistien sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä.
