"Jutellaan julkisesti"-tilaisuuksien sarjassa 12.10.2011 Mika Waltari salissa Töölön kirjastossa keskusteltiin feminismistä, yhteiskunnallisesta osallistumisesta, vähemmistöjen omasta kulttuurista, sivistyksestä, koulutuksesta ja vaikuttamisesta.
Mukana keskustelussa ja kuvassa vasemmalta ihmisoikeusaktivisti Mania Al Khatib, Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija (vihr.) Marian Abdulkamir ja kansalaisaktivisti (skp) Maria Boussen tilaisuuden puheenjohtajana toimi JP Väisänen.
Ei miesten eikä naisten vaan markkinavoimien kulttuuria
Keskustelu ei jäänyt liian pitkäksi aikaa määrittelemään sitä todellisuutta, että ei ole yhtä yhtenäistä maahanmuuttajanaisten kulttuuria niin kuin ei ole naisillakaan yhtä kaikenkattavaa kulttuuria. Keskustelua käytiin yhteisöjen perspektiivistä ja todettiin, että kaupallisuus tylsistää ja muokkaa kulttuuria eikä edistä eri yhteisöjen välistä vuorovaikutusta. ”Markkinavoimat määrittelevät kenen kulttuuri saa näkyä ja kuulua” sanoo Väestöliitossa monikulttuurisuusasiantuntijana työnsä juuri aloittanut Marian Abdulkarim. Abdulkarim toimii aktiivisena Vihreässä puolueessa.
Feminismillä ja kiintiöillä kohti yhdenvertaisuutta
Olisi saattanut luulla, että keskustelussa olisi käyty kiivasta keskustelua feministisessä hengessä, mutta vain Marian Abdulkarim suostui määrittelemään itsensä feministiksi. Abdulkarimin mielestä feminismi tarkoittaa pyrkimystä yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.
Mania Al Khatib joka on myös Suomi-Syyria-seuran puheenjohtaja ei tunnustaudu feministiksi eikä vaatimus erilaisista nais- tai mieskiintiöistä saanut Khatibilta kannatusta.
Maria Boussenilta ja Marian Abdulkarim tyrmäsivät ajatuksen jota Kokoomusnuoret ovat pitäneet yllä siitä, että kiintiöpolitiikka olisi keskeisimpiä syitä rasismin lisääntymiseen Suomessa.
Abdulkarimin mielestä kiintiö-ajattelu on kaiken a ja o. ”Kiintiöt pitäisi saada työvälineiksi jo peruskouluun jotta alkaisimme kasvattaa tasa-arvon ajatusta jo koulussa”.
Vaatimus osallistuvasta demokratiasta
Mania Al Khatib sanoo, olevansa täysin kyllästynyt miesten maailmaan, jossa kaikki tärkeät asiat päätetään miesten kesken. ”Jos me naiset olisimme vallassa olisi maailmassa paljon vähemmän ongelmia” esittää Al Khatib.
JP Väisäsen ajattelee, että ehkä maailman sodat ja kriisit eivät kuitenkaan ole vain miesten syytä. ”Maailma ei muutu parempaan korvaamalla miehet naisilla” sanoo Väisänen ja esittää, että kun Abdulkamirin esille nostama muutos koulutukseen ja sivistykseen saa enemmän käytännön realismia voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa yhteisistä asioista ovat päättämässä niin miehet kuin naisetkin, niin kantaväestöön kuuluvat kuin vähemmistöjenkin edustajat ja ennen kaikkea ihmiset joiden asioita päätökset koskettavat ovat tulleet mukaan erialaisiin päätösprosesseihin.
Nyt on muutoksen aika
Marian Abdulkarim uskoo tulevaisuuteen. ”Nobelin rauhan palkinto on merkki siitä, että nyt on naisten vuoro!” sanoo Abdulkarim ja lisää, että kyllä nyt on muutoksen aika.”Jos ihmiset vaan tietäisivät enemmän miten he voivat vaikuttaa esimerkiksi kansalaisaloitteilla ja puuttumalla epäkohtiin niin muutos olisi nopeampaa” vakuuttaa Abdulkarim ja saa kaikki keskustelijat nyökkäämään myöntyvästi.
15.10 Torilla tavataan!
Maria Boussenin mielestä 15.10 Torilla tavataan – liikkeen toimintapäivä on yksi lähiaikojen merkittävimpiä kansalaisaloitteita ja aikoo itse osallistua suomalaisen tyytymättömien torin tapahtumiin.
15.10 Helsinki liittyy globaaliin tyytymättömien torien verkostoon, jossa on jo 1530 kaupunkia eri puolella maapalloa. Globaalisti nykymenoon kyllästyneet ihmiset kokoontuvat kaupunkien toreilla ja järjestävät eräänlaiset demokratian sulkeiset.
Helsingissä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki nykymenoon tyytymättömät perustavat Narinkkatorille keskusteluareenan. Ensin pöytään tuodaan erilaisilla puheenvuoroilla kaikki ne asiat joihin ihmiset haluavat muutosta. Tämän jälkeen tapahtuu ryhmääntymistä erilaisiin toimikuntatelttoihin, joissa käydään lisää keskustelua tarkemmin rajatulla teemalla. Niin monta telttaa kuin tyytymättömyyden syytä ja niin monta toimikuntaa ja porukkaa kuin epäkohtaan.
